Strategioitteni tuotto viimeisten kolmen vuoden ajalta:
Sivuttaismarkkina ei jatku ikuisesti
Olemme viime vuodet eläneet sivuttaismarkkinalla. Indeksit
ovat kyllä heiluneet kovasti, mutta suuret länsimaiset indeksit
olivat silti vuoden vaihteessa suurin piirtein samalla tasolla kuin teknologiakuplan puhjetessa yli
kymmenen vuotta sitten.
Kuva. S&P500 indeksin kehitys 1990 - 2012. Sivuttaismarkkina on merkitty punaisilla suorakaiteilla. |
Vitaliy Katsenelson on kirjoittanut sivuttaismarkkinoista erinomaisen kirjan "The Little Book of Sideways Markets". Katsenelsonin mukaan sivuttaismarkkinan tunnusmerkki on markkinan keskiarvostuskertoimen heikkeneminen.
S&P500-indeksin syklisesti korjattu P/E-luku (CAPE)
laskee sivuttaismarkkinoiden aikana. Indeksin yritysten keskimääräinen tulos kuitenkin
yleensä kasvaa tai vähintäänkin pysyy samalla tasolla.
Osakkeen pitkän aikavälin tuotto koostuu tuloksen kasvusta,
arvostuksen muutoksesta ja osingoista. Se kuuluisa "Herra Markkina" kontrolloi ainoastaan arvostuskerrointa. Muu tuotto syntyy yrityksen oikeasta liiketoiminnasta. Katsenelsonin
teesin mukaan sivuttaismarkkina johtuu nimenomaan arvostuskertoimen
heikkenemisestä.
Miten sivuttaismarkkina liittyy hyviin yhtiöihin ja erikoistilanteisiin?
Erikoistilannesijoitukseni suuntautuvat pieniin yhtiöihin, jotka eivät yleensä kuulu kovin moneen indeksiin. Vuoden 2011 elokuun korjausliikkeen aikana erikoistilannesalkkuni markkina-arvo oli indeksien romahduksesta huolimatta vakaa. Valitettavasti seuraavan noususuhdanteen alkaessa erikoistilanteet tuskin myöskään saavat vetoapua indekseiltä. En olisi yllättynyt, jos erikoistilanteiden poiminta jäisi indeksistä jälkeen.
Hyvät yhtiöt ovat kokonsa vuoksi melkein aina mukana maansa tärkeimmissä indekseissä ja nousevat indeksien mukana. Suurin osa hyvien yhtiöiden tuloksen kasvusta näkyykin pörssikursseissa vasta noususuhdanteen aikana. Sivuttaismarkkinalla hyviin yhtiöihin sijoittava saa tyytyä lähinnä osinkoihin.
Noususuhdanteen aikana yli 20 prosentin vuosituottoon päässee paljon helpommalla kuin erikoistilanteita poimimalla. Käytän merkittävän osan vapaa-ajastani sijoituskohteiden metsästykseen. Noususuhdanteen aikana saatan hävitä siitä huolimatta laiskanpulskealle pullamössösijoittajalle, joka ostaa juuri niitä rahastoja, joita pankki tyrkyttää. Haluan olla mukana haalimassa tuota helppoa rahaa ja mielellään vähemmällä vaivalla kuin metsästämällä kuumeisesti uusia kohteita, jotta voin investoida koko pääoman uudestaan vuoden kahden välein.
Hyviä yhtiöitä on tarkoitus pitää yli kymmenen vuotta. Kohteen hakemisen jälkeen yhtiö pysyy salkussa pitkään ja uudelleeninvestointiongelma rajoittuu osinkoihin.Sijoitusajalle jaettu työmäärä lienee paljon pienempi kuin erikoistilanteissa. Myyntivoiton verotkin maksetaan joskus hamassa tulevaisuudessa, eikä tasaisin vuoden kahden väliajoin.
Piensijoittajan vahvuudet hyvissä yhtiöissä?
Haluan pelata eri kentällä kuin ammattilaiset. Hyviä yhtiöitä, kuten American Express, seuraa armeija analyytikkoja ja osakkeen likviditeetti riittää suurimmillekin ostajille . Ammattilaiset seuraavat näitä yrityksiä tiiviisti ja omaavat paljon laajemmat tiedot yhtiöistä kuin mitä pystyn piensijoittajana ikinä hankkimaan.
Piensijoittajan valtti on pitkäjänteisyys. Rahastot elävät kvartaalitaloudessa, jossa rahavirta kääntyy hyvin nopeasti pois rahastosta, jos tulokset eivät tyydytä sijoittajia. Loistavia pitkän tähtäimen sijoituksia tekevän rahastonhoitajan ura saattaa katketa lyhyen aikavälin heikkoihin tuloksiin, minkä vuoksi rahastonhoitajan on hyvin vaikea ostaa kohteita, joilla ei ole lyhyen tähtäimen katalyyttiä. Yli kymmenen vuoden tähtäimellä sijoittavan pelikentällä on vain muutama harva ammattilainen lähinnä säätiöistä ja kummajaisista, kuten Berkshire Hathaway.
Erikoistilanteisiin keskittyminen vaatisi hullunrohkeutta
Salkussani on tällä hetkellä kaksitoista erikoistilannesijoitusta, mikä on kaukana asiantuntijoiden suosittelemasta hajautuksesta yli sataan osakkeeseen. Hajautus osoittautuu vieläkin vaatimattomammaksi, kun tarkastelee positioiden kokoa.
Kuva. Kaksi kolmannesta erikoistilannesalkustani on sijoitettu vain viiteen kohteeseen! |
Onnistun löytämään hyviä sijoituskohteita vain kourallisen
vuodessa. Vuoden parin pitoajoilla on lähes mahdotonta rakentaa paljoa
hajautetumpaa salkkua. Voi olla, että jos poimisin osakkeita päätyökseni, saattaisin
löytää kohteita tiheämpään. Salkun
keskittyminen ei kuitenkaan ole pelkästään minun ongelmani, vaan ennemminkin
tyypillistä menestyneille osakkeiden poimijoille, ellei nimi satu olemaan Peter
Lynch ja Lynchinkin salkussa puolet pääomasta oli yleensä sijoitettu pienehköön
joukkoon osakkeita.
En halua sijoittaa kaikkia rahojani erikoistilanteisiin. Jos
esimerkiksi Tucows osoittautuisi sudeksi, niin pääomastani saattaisi hävitä
yhdessä hujauksessa yli kymmenen prosenttia. Tiukka keskittäminen ja ehkä jopa pääoman allokointi Kellyn kaavalla voisi olla hyvä ratkaisu, jos olisin vielä
opiskelija tai vastavalmistunut, joka sijoittaa pienehköä pääomaansa. Yli
nelikymppisellä tienausvuosia on vähemmän jäljellä ja eläkeikä lähempänä, minkä
vuoksi pääomaa ei ole varaa menettää pysyvästi.
Hyvien yhtiöiden "ulkoistaminen"
Omistan Berkshire Hathawaytä ja osuuksia Seligsonin Phoebus
-rahastossa, jotka molemmat sijoittavat hyviin yhtiöihin. Olen mielestäni molemmissa
tapauksissa ulkoistanut hyviin yhtiöihin sijoittamisen minua taitavammalle
rahastonhoitajalle kohtuuhintaan. Tulokset ovat sen mukaiset:
Voisin sijoittaa hyviin yhtiöihin
sijoittamalla minua taitavampiin rahastonhoitajiin.
Korjausliike
Pohdin seuraavia vaihtoehtoja:
- Keskity pelkästään erikoistilanteisiin.
- Korjaa hyvien yhtiöiden sijoitusprosessi
- Ulkoista hyvät yhtiöt
- Luovu hyvistä yhtiöistä ja hajauta indeksirahastoilla
Päätin yrittää vielä tämän vuoden ajan korjata
sijoitusprosessiani. Painavin perustelu lienee, että yhtiöiden analysointi on
äärimmäisen kiinnostavaa ja rahastoihin sijoittaminen on tavattoman tylsää -
kannoin siis korteni kekoon tehokkaan markkinan teorian tuhoamisessa tällä
epärationaalisella ratkaisulla, sillä teorian mukaan jokainen sijoittaja tekee
päätöksensä rationaalisesti, eikö niin?
Sijoitan osan hyvien yhtiöiden pääomasta jatkossakin Berkshire Hathawayhin ja siirrän Phoebuksen tuloslaskennassani rahastoista hyviin yhtiöihin. Saatan jatkossa sijoittaa muihinkin sijoitusyhtiöihin tai rahastoihin, jos onnistun löytämään hyviä sellaisia. Epäilen kuitenkin ettei niitä hevillä löydy. Rahastoja on pilvin pimein tarjolla, mutta Phoebus on silti ainoa eurooppalainen rahasto, johon haluan sijoittaa. Hyvien sijoitusyhtiöiden tarjonta on jonkin verran laajempi. Kieli poskella voisi väittää, että salkussani oleva Rella Holdings on sijoitusyhtiö varsinkin jos uskoo Allerin olevan hyvä yhtiö.
Luovun suorista sijoituksista hyviin yhtiöihin, jos vielä
vuoden lopussa tunnen itseni turistiksi. Warren Buffettin sanoin:
“If you've been playing poker for half an hour
and you still don't know who the patsy is, you're the patsy.”
Huonolla Suomella:
"Jos et pokerissa
vielä puolen tunnin pelinkään jälkeen tiedä kuka on lypsylehmä, niin se olet
sinä."
Erikoistilannesalkkuni paino lienee jatkossakin noin puolet pääomasta, ellen sitten yllättäen löydä paljon nykyistä enemmän tilaisuuksia.
Olen pitänyt tätä blogia nyt kaksi vuotta, mutten ole koskaan julkaissut analyysiä hyvistä yhtiöistä. Aion jatkossa uskaltautua kirjoittamaan hyvistä yhtiöistä, sillä vasta paperilla oman analyysin puutteet näkyvät selvästi - teesien kirjoittaminen parantaa analyysin laatua.
Palasin syksyn aikana hyvien yhtiöiden alkulähteille ja luin
uudestaan kirjani Buffer, Munger ja Fisher -akselilta. Uskon oivaltaneeni,
missä menin metsään. Korjasin sijoitusprosessiani, minkä seurausta on sijoituksen kasvattaminen Strayer Educationiin ja UPS:n myynti. Saatan kirjoittaa
uudesta prosessistani, jos se kiinnostaa lukijoita. Itselleni sana "prosessi"
on sanan "tylsä" synonyymi, mikä lupaa ikävä kyllä tavattoman pitkäpiimäistä juttua. Arvosijoittajalle tosin "tylsä" on usein
"tuottavan" synonyymi.
Toimiva sijoitusprosessi on tärkein edellys suorille sijoituksille hyviin yhtiöihin - sijoitus ilman prosessia ei eroa paljoa osakkeiden valitsemisesta tikkoja heittämällä, missä apinat ovat kuulemma meitä osakepoimijoita parempia.
Toimiva sijoitusprosessi on tärkein edellys suorille sijoituksille hyviin yhtiöihin - sijoitus ilman prosessia ei eroa paljoa osakkeiden valitsemisesta tikkoja heittämällä, missä apinat ovat kuulemma meitä osakepoimijoita parempia.
Toivon löytäneeni tuottoisan tavan sijoittaa hyviin yhtiöihin.
"I'd give my
right arm to be ambidextrous.” (Yogi Berra)
Huonolla Suomella:
"Antaisin oikean
käteni ollakseni molempikätinen." (Yogi Berra)
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.
8 kommenttia:
Itseäni ainakin kiinnostaa tuo tylsä prosessisi. Uskaltaisin kuitenkin väittää ettei kolme vuotta ole vielä riittävä aika hyvin yhtiöiden seurantaan eikä välttämättä vielä neljäkään. Kymmenen vuotta onkin sitten jo eri asia. Toi pokerivertaus on ihan hyvä, sillä itse ainakin kuulun pokerissa enemmän niihin jotka häviää rahansa (En tosin ole pelannut rahasta enää muutamaan vuoteen säännöllisemmin ja normaalisti ehkä kerran tai pari vuodessa kavereiden kanssa olemattomista rahasummista). Sijoittamisessa en koe olevani se niin sanottu lapanen, mutta senkin tulee aika näyttämään.
Löytyykö OPAP enää salkusta? http://www.pokerisivut.com/news/euroopan-unionin-tuomioistuin-mursi-kreikan-rahapelimonopolin.html
TT: kolme vuotta on tosiaan ihan liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä pelkistä tuloksista. Jos kerran sijoitushorisontti on yli 10 vuotta, niin ei kai sitä lyhyempien tulosten perusteella pitäisi tehdä muutoksia?
Olen sijoittanut osakkeisiin 80-luvun lopusta lähtien, joten teoriassa historiaa on, mutta:
- Sijoitustyylini on muuttunut matkan varrella totaalisesti
- Sijoituksistani ei ole hyvää dokumentaatiota muuta kuin tämän blogin ajalta
- Kunnollinen (TWR) tuloslaskelmani ulottuu vain kolmen vuoden päähän. Aiemmat vuodet pitäisi laskea, jos vain tarvittavat tositteet vielä löytyvät.
Eli siis voisin kaivaa tuloksia pidemmältä ajalta, mutta en ole ihan varma miten paljon niistä voisi päätellä.
Toisaalta seitsemän vuoden odottaminenkaan ei tunnu kovin houkuttelevalta, eikä siinä vaiheessakaan ole mitenkään selvää, että johtuuko huono / hyvä tulos tuurista vai sijoitusprosessista.
Arvio perustuu siis suurelta osalta omaan tuntumaan sijoituspäätösteni laatutasota. Vähän samaan tapaan kun pokerissa, jossa siinäkin porukkaa taitavampi pelaaja voi silti hävitä illan aikana rahaa tai heikko pelaaja voittaa. Pokeriammattilaiset miettivät tilanteita sen kannalta tuottavatko päätökset keskimäärin voittoa, kun sama tilanne toistuu.
Uskon että hyvät yhtiöini eivät ole niin susia, että jäisin tappiolle, mutta valintojen taso ei riitä indeksin päihittämiseen. Jos en usko päihittäväni indeksiä, rahat kannattaisi laittaa indekseihin hyvien yhtiöiden sijasta.
Adreno: ei löydy.
Myin OPAPin edellisen regulaatio-ongelman yhteydessä syksyllä (http://blogi.arvosijoittaja.fi/2012/10/tilinpaatos-q32012.html).
Kieltämättä pistit aika pahan kysymyksen tosta sijoitushorisontista ja jos se on yli kymmenen vuotta niin kuinka kauan sitä pitäisi sitten katsoa omia tuloksia, jotta voisi arvioida omaa prosessiaan niin on ehkä jopa mahdoton vastata etukäteen. Uskoisin kuitenkin sinulla olevan parhaat mahdollisuudet arvioida omaa tekemistäsi,joten muuta en osaa sanoa. Ainakin noi erikoistilanteet tuntuvat sinulla olevan sen verran hyvin hallussa, että niihin kannattaa panostaa. Kyse voi tietysti vain johtua myös pelkästään ajankohdasta, joten who knows..
Törmäsin blogiisi ja olen viettänyt sen äärellä pitkään. Kiitos mahtavasta blogista ja odotan innolla juttua uudesta prosessistasi sekä tulevista analyyseista arvo-yhtiöistä ja erikoistilanteista.
Kiitos!
Lähetä kommentti