Amerikkalaiseen NASDAQ-pörssiin oli listattu lokakuun
loppupuolella 3424 yhtiötä. NASDAQ luokittelee suurimman osan yhtiöistä pieniksi,
siis small, micro tai nano cap -kategoriaan.
 |
| Kuva. NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden määrä jaettuna NASDAQ:in määrittelemiin kokoluokkiin. Lähde: NASDAQ. |
NASDAQ:issa mega cap -yhtiötä ei ole kuin muutama kappale. Yhtiöt ovat tuttuja: Google, Amazon,
Apple, Cisco, Facebook, Intel ja Microsoft. Kaikki kansainvälisiä
teknologiajättejä. Mega cap -kategoriaan pääsee, jos yhtiön markkina-arvo on
vähintään 200 miljardia dollaria.
Helsingin pörssiin listattujen firmojen yhteenlaskettu
markkina-arvo oli Pörssisäätiön mukaan 223 miljardia euroa viime vuoden
lopussa. Eli siis suurin piirtein yhden NASDAQ:in mega cap -yhtiön verran.
Suuria mega ja large cap -yhtiöitä on lukumäärällisesti
vähän, mutta yhdessä ne muodostavat enemmistön NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden
markkina-arvosta.
Pörssien rakenne on muuallakin samankaltainen. Murto-osa
listatuista yhtiöistä on suuria, mutta leijonanosa pörssiin listattujen
yhtiöiden markkina-arvosta koostuu suurista yhtiöistä.
Entä pörssin ulkopuolella?
Yhdysvalloissa oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoona yritystä
US Business Censuksen mukaan. Yhtiöistä 7,8 miljoonaa työllistää vähintään
yhden työntekijän.
Maailmanpankin mukaan Yhdysvalloissa oli vuoden 2017 lopussa
4336 listattua kotimaista yritystä. Luku tuntuu pieneltä verrattuna NASDAQ:in
3424 yhtiöön. Yhdysvalloissahan on muitakin pörssejä ja New York Stock Exchange
on NASDAQ:ia suurempi. Kotimaisten yritysten pieni määrä verrattuna pörssien
tarjontaan selittyy sillä, että yhdysvaltalaisiin pörsseihin on listattu
roppakaupalla ulkomaisia yrityksiä.
Forbes-lehden mukaan liikevaihdolla mitattuna suurimmat
yhdysvaltalaiset listaamattomat yhtiöt 2017 olivat:
- Cargill
- Koch Industries
- Albertsons.
- Deloitte
- PriceWaterhouseCoopers
- Mars
- Publix Super Markets
- Bechtel
- Ernst & Young
- C&S Wholesale Grocers
OTC-markkinoilla (engl. over-the-counter) käydään kauppaa
joidenkin listaamattomien yhtiöiden osakkeilla. Yhdysvaltain suurimman
listaamattomien yhtiöiden kauppapaikan, OTC Market Groupin, listoilta löytyy
kymmenisen tuhatta yhtiöstä. Niistäkin osa on ulkomaisia yrityksiä.
Mitä merkitystä tällä on sijoittajalle?
Kannattaa muistaa, että häviävän pieni osa yhtiöistä on
listattu pörssiin. Yhdysvalloissa esimerkiksi alle promille kaikista yhtiöistä.
Jos yhtiön osakkeita ei ole listattu edes OTC-markkinoille, joutunee osakkeita
halajava matkustamaan paikan päälle hieromaan kauppaa yrittäjän kanssa. Aika
paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin osakkeiden osto napin painalluksella
nojatuolista?
Listaus nostaa yrityksen arvostuksen yleensä
monikertaiseksi. Tyypillisen listaamattoman yrityksen kauppahinta on muutama
kertaa käyttökate. Pörssissä yhtiöistä saatetaan maksaa jopa 50 kertaa tuloksen
verran, siis p/e 50.
Eikö pääoma kannattaisi suunnata pörssin ulkopuolelle? Samalle
rahalle saisi melkein automaattisesti paremman tuoton, jos hintataso on kerran matalampi.
Pörssin ulkopuolelle siirryttäessä osakkeen likviditeetti
romahtaa. Listaamattomien osakkeiden kauppapaikoilla, kuten Amerikassa OTC
Markets Group tai Suomessa Privanet, saattaa hyvinkin joutua odottamaan
viikkokausia, että toimeksianto toteutuu. Jos yhtiötä ei vaihdeta missään, voi
kaupan hierominen kestää vuosia. Pörssin ulkopuolelle täytyy lähteä Warren
Buffettin asenteella, eli siis osake on tarkoitus pitää ikuisesti.
Pörssiyhtiöiden toimintaa ja tiedottamista säännellään
länsimaissa tiukasti. Listaamattomilla yhtiöillä on enemmän liikkumavaraa.
Harvalla listaamattomalla yhtiöllä on töissä sijoittajasuhteista vastaava
johtaja ja sijoittajatiedotusta ei usein ole ollenkaan. Listaamattomasta
yhtiöstä voi olla vaikea saada tietoa.
Suuria yhtiöitä on pörssissä lukumäärällisesti vähän, mutta
niiden osuus kaikkien pörssiin listattujen yhtiöiden
yhteenlasketusta markkina-arvosta on suuri. Leijonanosa
osakemarkkinoiden seuraamiseen käytetyistä resursseista suuntautuu suuriin
yrityksiin. Suuryhtiöihin sijoittava laittaa oman pääomansa kaikkein
kilpailluimmalle alueelle.
Pienten yhtiöiden markkinoilta löytää nopeasti yhtiöitä, joita
ei seuraa yksikään analyytikko. Sijoittaja joutuu usein tutustumaan yhtiöön
ihan perusasioista asti. Pienet yhtiöt, etenkin ulkomailta, ovat lähes
takuuvarmasti tuiki tuntemattomia.
Sijoittajatiedotuksen laatutaso laskee nopeasti
siirryttäessä pienempiä markkina-arvoja kohti. Hinnoitteluvirheiden
todennäköisyys kasvaa, mutta samalla hinnoitteluvirheen löytäminen vaikeutuu
tiedon puutteen vuoksi.
Suurten yhtiöiden markkinat lienevät kaikkein tehokkaimmat.
Suuryhtiöitten osakkeet tarjoavat pahimpien kriisi- tai kupla-aikojen
ulkopuolella tasaista ja varmaa tuottoa, eli suuryhtiöiden osakkeilla voi
rikastua hitaasti. Pienissä yhtiöissä taas löytyy loistavia tilaisuuksia
rikastua nopeasti tai sitten köyhtyä nopeasti.
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.