Osakemarkkinoiden anatomiaa

keskiviikko 24. lokakuuta 2018
Amerikkalaiseen NASDAQ-pörssiin oli listattu lokakuun loppupuolella 3424 yhtiötä. NASDAQ luokittelee suurimman osan yhtiöistä pieniksi, siis small, micro tai nano cap -kategoriaan.

Kuva. NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden määrä jaettuna NASDAQ:in
määrittelemiin kokoluokkiin. Lähde: NASDAQ.
NASDAQ:issa mega cap -yhtiötä ei ole kuin muutama kappale. Yhtiöt ovat tuttuja: Google, Amazon, Apple, Cisco, Facebook, Intel ja Microsoft. Kaikki kansainvälisiä teknologiajättejä. Mega cap -kategoriaan pääsee, jos yhtiön markkina-arvo on vähintään 200 miljardia dollaria. 

Helsingin pörssiin listattujen firmojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli Pörssisäätiön mukaan 223 miljardia euroa viime vuoden lopussa. Eli siis suurin piirtein yhden NASDAQ:in mega cap -yhtiön verran.

Suuria mega ja large cap -yhtiöitä on lukumäärällisesti vähän, mutta yhdessä ne muodostavat enemmistön NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden markkina-arvosta.


Pörssien rakenne on muuallakin samankaltainen. Murto-osa listatuista yhtiöistä on suuria, mutta leijonanosa pörssiin listattujen yhtiöiden markkina-arvosta koostuu suurista yhtiöistä.

Entä pörssin ulkopuolella?

Yhdysvalloissa oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoona yritystä US Business Censuksen mukaan. Yhtiöistä 7,8 miljoonaa työllistää vähintään yhden työntekijän.

Maailmanpankin mukaan Yhdysvalloissa oli vuoden 2017 lopussa 4336 listattua kotimaista yritystä. Luku tuntuu pieneltä verrattuna NASDAQ:in 3424 yhtiöön. Yhdysvalloissahan on muitakin pörssejä ja New York Stock Exchange on NASDAQ:ia suurempi. Kotimaisten yritysten pieni määrä verrattuna pörssien tarjontaan selittyy sillä, että yhdysvaltalaisiin pörsseihin on listattu roppakaupalla ulkomaisia yrityksiä.

Forbes-lehden mukaan liikevaihdolla mitattuna suurimmat yhdysvaltalaiset listaamattomat yhtiöt 2017 olivat:
  1. Cargill
  2. Koch Industries
  3. Albertsons.
  4. Deloitte
  5. PriceWaterhouseCoopers
  6. Mars
  7. Publix Super Markets
  8. Bechtel
  9. Ernst & Young
  10. C&S Wholesale Grocers

OTC-markkinoilla (engl. over-the-counter) käydään kauppaa joidenkin listaamattomien yhtiöiden osakkeilla. Yhdysvaltain suurimman listaamattomien yhtiöiden kauppapaikan, OTC Market Groupin, listoilta löytyy kymmenisen tuhatta yhtiöstä. Niistäkin osa on ulkomaisia yrityksiä.

Mitä merkitystä tällä on sijoittajalle?

Kannattaa muistaa, että häviävän pieni osa yhtiöistä on listattu pörssiin. Yhdysvalloissa esimerkiksi alle promille kaikista yhtiöistä. Jos yhtiön osakkeita ei ole listattu edes OTC-markkinoille, joutunee osakkeita halajava matkustamaan paikan päälle hieromaan kauppaa yrittäjän kanssa. Aika paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin osakkeiden osto napin painalluksella nojatuolista?

Listaus nostaa yrityksen arvostuksen yleensä monikertaiseksi. Tyypillisen listaamattoman yrityksen kauppahinta on muutama kertaa käyttökate. Pörssissä yhtiöistä saatetaan maksaa jopa 50 kertaa tuloksen verran, siis p/e 50.

Eikö pääoma kannattaisi suunnata pörssin ulkopuolelle? Samalle rahalle saisi melkein automaattisesti paremman tuoton, jos hintataso on kerran matalampi.

Pörssin ulkopuolelle siirryttäessä osakkeen likviditeetti romahtaa. Listaamattomien osakkeiden kauppapaikoilla, kuten Amerikassa OTC Markets Group tai Suomessa Privanet, saattaa hyvinkin joutua odottamaan viikkokausia, että toimeksianto toteutuu. Jos yhtiötä ei vaihdeta missään, voi kaupan hierominen kestää vuosia. Pörssin ulkopuolelle täytyy lähteä Warren Buffettin asenteella, eli siis osake on tarkoitus pitää ikuisesti.

Pörssiyhtiöiden toimintaa ja tiedottamista säännellään länsimaissa tiukasti. Listaamattomilla yhtiöillä on enemmän liikkumavaraa. Harvalla listaamattomalla yhtiöllä on töissä sijoittajasuhteista vastaava johtaja ja sijoittajatiedotusta ei usein ole ollenkaan. Listaamattomasta yhtiöstä voi olla vaikea saada tietoa.

Suuria yhtiöitä on pörssissä lukumäärällisesti vähän, mutta niiden osuus kaikkien pörssiin listattujen yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta on suuri.  Leijonanosa osakemarkkinoiden seuraamiseen käytetyistä resursseista suuntautuu suuriin yrityksiin. Suuryhtiöihin sijoittava laittaa oman pääomansa kaikkein kilpailluimmalle alueelle.

Pienten yhtiöiden markkinoilta löytää nopeasti yhtiöitä, joita ei seuraa yksikään analyytikko. Sijoittaja joutuu usein tutustumaan yhtiöön ihan perusasioista asti. Pienet yhtiöt, etenkin ulkomailta, ovat lähes takuuvarmasti tuiki tuntemattomia.

Sijoittajatiedotuksen laatutaso laskee nopeasti siirryttäessä pienempiä markkina-arvoja kohti. Hinnoitteluvirheiden todennäköisyys kasvaa, mutta samalla hinnoitteluvirheen löytäminen vaikeutuu tiedon puutteen vuoksi.


Suurten yhtiöiden markkinat lienevät kaikkein tehokkaimmat. Suuryhtiöitten osakkeet tarjoavat pahimpien kriisi- tai kupla-aikojen ulkopuolella tasaista ja varmaa tuottoa, eli suuryhtiöiden osakkeilla voi rikastua hitaasti. Pienissä yhtiöissä taas löytyy loistavia tilaisuuksia rikastua nopeasti tai sitten köyhtyä nopeasti.


blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti