Yhtiö, jonka markkina-arvo on alle 250 miljoonaa euroa, luokitellaan micro cap –kategoriaan. Minulla on salkussani useita micro cap -osakkeita. Suosin niitä, koska uskon piensijoittajan olevan vahvimmillaan tuolla alueella. Ammattisijoittajalla on paljon enemmän resursseja käytettävissä, mutta tyypillisesti pelikenttä on rajattu – altavastaajana leikkiin lähtevän piensijoittajan täytyy käyttää kaikki edut mitä on tarjolla.
Pieniin osakkeisiin sijoittavan kannattaa pitää varansa, sillä pienten yritysten joukossa on mätämunia paljon tiheämmässä kuin suurissa yrityksissä. Tuntemalla yleisimmät ansat sijoittaja voi väistää osan miinoista, toisinaan tosin silti pamahtaa. Voitollisen sijoittajan ei kuitenkaan tarvitse olla oikeassa joka kerta.
Miksi Micro Cap –osakkeet ovat houkuttelevia?
Pieniä yrityksiä ei seurata yhtä tarkasti kuin isoja ja kultajyvien löytäminen on niin ollen helpompaa – markkinan tehokkuus heikkenee yritysten koon pienentyessä.
Nokian kurssin arviointi on viime aikoina ollut tapetilla suomalaisissa blogeissa sekä keskustelufoorumeissa ja moni uskoo osakkeen olevan nyt edullinen. Yksityissijoittajan pitää kuitenkin olla melkein selvännäkijä päihittääkseen markkinan, sillä Nokiaa seuraa noin 1000 – 2000 analystia maailmanlaajuisesti. Salkkussani olevan Danier Leatherin analystipuheluihin taas ei ilmesty yhtään analystia. En lähde mielelläni kilpailemaan tuhansien analystien armeijaa vastaan, vaikka uskonkin tuntevani Nokian hyvin, siksi minun pelikenttäni ovat Danierin kaltaiset yritykset.
Rahastoille ja institutionaalisille sijoittajille on hankalaa sijoittaa pieniin yrityksiin. Pienien yritysten osakkeita vaihdetaan useimmiten niin harvakseen, että ison rahaston on hyvin vaikea ostaa riittävän isoa positiota. Rahastonhan ei kannata sijoittaa paljoa vähempää kuin 1 % rahaston varoista ja esimerkiksi 10 miljardin rahastolla tuo 1 % on jo 100 miljoonaa. Sillä saisi useamman yrityksen salkustani kokonaan, mikä taas ei sovi perinteisille osakerahastoille, jotka eivät halua olla aktiivisia omistajia ja joilla on usein kaiken lisäksi yläraja osuudelle minkä saavat yrityksestä ostaa, tyypillisesti 10 %. Isojen poikien pääsy tälle pelikentälle on siis estetty.
Pienet yritykset ovat yksinkertaisempia kuin suuret. Riittää kun ymmärtää ehkä vain yhden toimialan ja pystyy siedettävällä tarkkuudella ennustamaan sen tulevaisuutta. Suurilla yrityksillä on yleensä useita toimialoja, jotka kaikki pitäisi hahmottaa. Esimerkiksi Nokiaa analysoivan pitää ymmärtää älypuhelimien, bulkkipuhelimien, mobiiliverkkojen ja mobiilinavigaation tulevaisuutta ja tuo markkina muuttuu salamannopeasti. Danier Leatherin analysointiin riittää Kanadan nahkatakkimarkkinan hahmottaminen, eikä sillä markkinalla tapahdu juuri koskaan mitään.
Mitkä ovat sudenkuopat pienissä yrityksissä?
Pieniin yrityksiin sijoittava kohtaa tyypillisesti seuraavat haasteet:
- Tietoa on heikosti saatavilla
- Yrityksen johdon kompetenssit eivät ole välttämättä tehtävien tasalla tai johto on jopa epärehellinen
- Osaketta vaihdetaan vähän
- Yritys on täysin tuntematon
- Osakkeen hinta pysyy aliarvostettuna ajan tappiin
- Yrityksen kilpailuasema muistuttaa lastua laineilla
- Tuttavat pitävät hulluna, jos erehtyy kertomaan sijoituksesta:)
Tarkalla analyysilla sijoittaja etsii tietoa yrityksestä ja siihen liittyvistä riskeistä. Hinnan korjaantumiseen pitää löytää katalystejä.
5 kommenttia:
Varsinkin noissa kiinalaisissa reverse merger microcapeissa on tullut lunta tupaan viime aikoina. Oletko näistä löytänyt yhtään, joka ei olisi huijaus?
Pyrin keräämään sijoituskohteistani laajasti tietoa, etten ole pelkästään johdon arvioiden varassa. Kiinanlaista yritystä tutkiessa törmää nopeasti siihen, että pitäisi osata Kiinan kieltä. En sijoita kiinalaisiin yrityksiin, koska en pääsöääntöisesti kykene löytämään riittävästi tietoa Englannin kielellä.
Olen Kiinan markkinoilla mukana ainoastaan ETF:ien kautta. Olen valinnut indeksisijoitukseni niin, että ne osuvat alueille, joille en usko osaavani sijoittaa.
Olen pahoillani etten pysty auttamaan.
Reverse merger tarkoittaa sitä, että yksityinen yritys, yleensä kiinalainen, ostaa jenkeissä listatun kuolevan yrityksen ja siirtää oman liiketoimintansa tälle. Tällöin kiinalaisen yritys saa kiina-innostuneita sijoittajia jenkeissä, mutta jenkkien regulaattorin (SEC)on mahdotonta tarkistaa liiketoiminnan todenperäisyyttä.
Yleensä nämä firmat ovat selvästi muita halvempia, mutta usein niiden julkaisemat numerot eivät ole totta.
Jos firma lähtee näin hämärään listautumiseen, niin on syytä nostaa punainen lippu.
Petosta on kuitenkin vaikea todistaa. Esim. China Media Express (CCME). CCME oli saanut vakuutetuksi suuren jenkkisijoittajan (Starr), joka oli päässyt tutkimaan firman paperit ja sijoitti firmaan 30 m$. CCME:llä oli kuitenkin useita outouksia, kuten se että he eivät suostu kertomaan keitä heidän asiakkaansa ovat.
Toukokuussa Nasdaq poisti CCME:n listauksen raportointi epäselvyyksien takia ja se siirtyi ns. pink sheeteille. Firman kurssi tippui samalla 90%. CCME:n loistavat numerot ovat yhä voimassa, joten firman PE on nyt vain 0.77. CCME:llä on rahaa 170 m$ ja sen markkina-arvo on 62 m$ :-) http://finance.yahoo.com/q/ks?s=CCME.PK+Key+Statistics
Miten listaamattomiin osakkeisiin pääsee käsiksi, ja millä kustannuksilla? Nordnet ottaa 40€ välityspalkkion listaamattomien osakkeiden kaupankäynnistä, joka on kyllä liikaa. Entä onko listaamattomissa osakkeissa verotuksellisia tai muita eroavaisuuksia pörssinoteerattuihin nähden (paitsi huomattavasti vähäisempi kaupankäynti)? Millaisilla summilla ei-pörssiosakkeita raaskii ostaa, onko perinteinen 1% kulut -sääntö toimiva? Ei varmaankaan, jos pelataan pienillä summilla ja suurilla kuluilla
Listaamattomien osakkeiden ostosta täytyy maksaa 1,6 prosentin varainsiirtovero. Tuon veron vuoksi kulut nousevat joka tapauksessa yli tuon mainitsemasi prosentin.
Osakkeiden kauppa pörssissä on vapautettu varainsiirtoverosta.
Vähän vaihdettujen osakkeiden kauppa on hidasta. Sekä osakkeiden ostaminen tai myyminen voi viedä pitkään. Kaupan toteutumista voi pahimmassa tapauksessa joutua odottamaan viikkoja.
Listaamattomista yrityksistä on tyypillisesti vielä vaikeampaa saada tietoa kuin pörssin small / microcap -osakkeista. Yleensä kohde täytyy tuntea oman työn tms kautta, muuten kohdetta on vaikea ymmärtää riittävän hyvin.
Salkussani ei ole yhtään listaamatonta yritysta, enkä ole viime aikoina selvitellyt mitä ostaminen maksaa, joten en osaa kommentoida kuluista.
Lähetä kommentti