Satasen seteli kadulla - kangastusko?

perjantai 12. heinäkuuta 2013
Tehokkaan markkinan hypoteesi väittää ettei konsistenttia ylituottoa ole mahdollista saavuttaa. Ajoittain kuitenkin löytyy loistava tilaisuus lähes ilman riskiä, kuin satasen seteli kadulla odottamassa poimijaansa. Hämäävän hyvältä näyttävä ansa? Vai yksinkertainen tilanne, jossa ei ole paljoa mietittävää?


Markkina on teoriassa tehokas

Tehokkaan markkinan hypoteesi on luotu erilaisilla tieteellisillä periaatteilla kuin vaikkapa luonnontieteiden hypoteesit, joilla on sentään saatu ihminen kuuhun.

Luonnontieteissä hypoteesia ei voi koskaan todistaa todeksi. Epätodeksi todistamiseen riittää sen sijaan yksi koe, joka osoittaa hypoteesin vääräksi.  Esimerkiksi fysiikka selittää maailman toimintaa joukolla vallitsevia teorioita. Siis teorioita, joita ei ole onnistettu todistamaan vääriksi ja joiden tuottamat tulokset selittävät parhaiten tutkijayhteisön kollektiivisesti keräämän tiedon.

Taloustieteilijöiden kehittämä tehokkaan markkinan hypoteesi pitää paikkansa todisteista huolimatta. Vastakkaiset todisteet nimittäin julistetaan anomalioiksi, jotka aiheuttaa jokin vielä tuntematon riski. Esimerkiksi tutkimuksissa havaitut arvo-osakkeiden ylituotot selittää riski, jonka olemassaolo on uskon varassa. Jos luonnontieteiden tutkimus toimisi samalla lailla, niin aurinko kiertäisi yhä maata.

Tehokkaalla markkinalla satasen setelin poimijaa siis uhkaa pelottava riski, jota ei tunneta ja josta ei ole havaintoja. Silti se väijyy siellä jossain.

Markkina on käytännössä melkoisen tehokas

Liian hyvältä näyttävän tilaisuuden epäileminen kertoo terveestä itsesuojeluvaistosta. On aiheellista miettiä, miksi itse olisi ehtinyt niiden onnekkaiden joukkoon, jotka pääsevät kahmimaan ylituottoja. Moneen loistavalta näyttävään tilaisuuteen on kätketty ansa. Esimerkiksi ennen finanssikriisiä CDO-lainat näyttivät tarjoavan korkeaa korkoa lähes ilman riskiä.  Olivathan arvovaltaiset luottoluokituslaitoksetkin myöntäneet CDO-lainoille mairittelevat luokitukset. Finanssikriisin aikana CDO-lainojen omistajat oppivat kantapään kautta, että lainat olivat sittenkin hyvin riskialttiita.

Markkinan tehokkuus vaihtelee eri pelikentillä ja sijoittaja itsekin on toisilla kentillä kovempi pelaaja kun toisilla. Esimerkiksi itselleni tietotekniikan diplomi-insinöörinä lääkeyhtiöt ovat lähes käsittämättömiä, minkä vuoksi lääkesektori on minulle käytännössä tehokkaasti hinnoiteltu.

Kaupan toisella puolella on aina joku, joka on eri mieltä. Loistava tilaisuus ostaa saattaa olla myyjälle loistava tilaisuus myydä. Vain toinen on oikeassa. Siis se, joka saa ylituoton.

Edward Thorpen sanoin:

"Each of us at any one time is able to, at best, rationally analyze only a small portion of the available investment opportunities."

Huonolla suomella:

"Kukin meistä pystyy parhaimmassakin tapauksessa analysoimaan rationaalisesti vain pienen osa tarjolla olevista sijoitustilaisuuksista".

Kadulla lojuvat sataset löytyvät tuosta pienestä joukosta tilaisuuksia.

Sijoitusstrategia

Warren Buffett kirjoittaa Intelligent Investorin neljännen painoksen esittelyssä:

" To invest successfully over a lifetime does not require a stratospheric IQ, unusual business insights, or inside information. What’s needed is a sound intellectual framework for making decisions and the ability to keep emotions from corroding that framework"

Huonolla Suomella:

"Onnistunut elinikäinen sijoittaminen ei vaadi korkeata älykkyysosamäärää, poikkeuksellista näkemystä liiketoiminnasta tai sisäpiirin tietoa. Tarvitaan järkevä  kehys päätöksentekoon ja kyky estää tunteita tuhoamasta tuota kehystä"

Oma sijoitusstrategia on rationaalinen kaide, johon tukeutua, kun tunteet heiluvat markkinan myllerryksen mukana. Konsistentit tuotot syntyvät vain konsistentilla strategialla, joka ohjaa kaduille, joista todennäköisemmin löytyy satasen seteleitä.

Lopuksi

Toisinaan huolellisen tutkimustyönkään jälkeen tilaisuudesta ei löydy merkittävää vikaa. Tarjolla on korkea tuotto pienehköillä riskeillä. Tuottoja halajavalla sijoittajalla ei saa olla tuossa tilanteessa paljoa miettivää, vaan kohdetta pitää ostaa. 

Sijoittajan kantti mitataan, kun sijoitusstrategian mukaan pitäisi ostaa keskellä laskevia kursseja tai myydä kovaan kurssinousuun. Sijoitusstrategiasta ei ole iloa, jos sitä ei pysty toteuttamaan.

Satasen seteleistä suuri osa osoittautuu leikkirahaksi tai jopa velkakirjoiksi. Ylituottojen metsästys konsistentisti onnistuu vain oman osaamisen rajaamalla kapealla alueella seuraamalla sijoitusstrategiaa ja silloinkin vain jos pää kestää kurssien heiluntaa.


Kuva: © Rike / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kommentoidaan tähän kun en muuta laatikkoa löytänyt. Oletko tutustunut Panoro Energyyn? Tämä on muutamilla foorumeilla melkoisesti suosiota kerännnyt viime aikoina, sekä myös esim. seeking alphassa: http://seekingalpha.com/instablog/607083-arh/1990662-panoro-energy-a-low-risk-case-of-untrapping-mismanaged-value

Arvosijoittaja kirjoitti...

Enpä ole tutustunut. Näyttää nopean tarkastelun perusteella kiinnostavalta kohteelta.

Mailiosoitteeni on: arvosijoittaja@gmail.com.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Kaivoin viikonloppuna tietoa Panorosta, eikä se näytä mitenkään mielettömän kiinnostavalta kohteelta.

Keskustelu keskittyy divestointeihin, joiden jälkeen Panoron CFO:n arvion mukaan yritys on velaton ja kassassa on > 100 MUSD käteistä. Sijoittaja saa osakkeen hintaa vastaan läjän käteistä ja erilaisia prospekteja.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?:

- Kaikki kassavirta on saatu Manatista, joka myydään pois

- Panero on käyttänyt 5-10 MUSD kvartaalissa eksploraatioon viime vuosina.

- Johdon oma arvio investointitarpeesta Dussafuun on 500 MUSD, josta Panoron osuus on 150-170M. Eli siis nykyistä markkina-arvoa enemmän.

- Menneisyydessä sijoitukset eivät ole mielestäni onnistuneet kovin hyvin. Miksi ne onnistuisivat tällä kertaa paremmin?

Päätin jättää tämän väliin, ellei sitten torstain kokouksessa ilmene, että pääomaa palautetaan merkittävästi ja Dussafu pistetään myyntiin.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Harvest Natural resources arvioi oman Dussafun osuutensa (66,66%) arvoksi 1497 MUSD, josta 550 MUSD on jo löydettyjä luonnonvaroja ja loput arvio vielä löytämättömistä.

HNR:n arvio lienee markkinointihenkinen, mutta vaikka arvo olisi reilusti pienempi Panoron osake näyttää divestointien jälkeen halvalta:

MCAP: 129 MUSD
Käteinen vuoden lopussa: 100 - 110 MUSD
Velka: 0
Yritysarvo:; 19-29 MUSD

Tuota summaa vastaan saa:

- Dussafu (33% osuus): 275 - 750 MUSD
- BS3: 0 - 10 MUSD

Johto sanoi nyt konferenssissa, ettei tällä hetkellä ole investointisuunnitelmia vuodelle 2014. Arvioivat ensin myydäänkö firma pois vai kehittävätkö kentän.

Q1-konferenssi arvioivat Dussafun kehittämisen maksavan 150-170 MUSD. Jos oletetaan, että kenttä kehitetään ja tuo 150-170 M joudutaan sijoittamaan ja johdon palkat aiheuttavat 3 MUSD tappioita per kvartaali, näyttää tilaisuus tältä:

- Ostohinta: 19-29 MUSD + 150-170 MUSD + 12-24 MUSD = 181-223 MUSD

- Arvo: 275 - 760 MUSD

Ei hullumpi? Ostin position.

Anonyymi kirjoitti...

Itse ylipainotan PEN:iä juurikin tuon FCF:n ja FI:n takia.

-Sijoittaja

Lähetä kommentti