Satasen seteli kadulla - kangastusko?

Tehokkaan markkinan hypoteesi väittää ettei konsistenttia ylituottoa ole mahdollista saavuttaa. Ajoittain kuitenkin löytyy loistava tilaisuus lähes ilman riskiä, kuin satasen seteli kadulla odottamassa poimijaansa. Hämäävän hyvältä näyttävä ansa? Vai yksinkertainen tilanne, jossa ei ole paljoa mietittävää?

Markkina on teoriassa tehokas

Tehokkaan markkinan hypoteesi on luotu erilaisilla tieteellisillä periaatteilla kuin vaikkapa luonnontieteiden hypoteesit, joilla on sentään saatu ihminen kuuhun.

Luonnontieteissä hypoteesia ei voi koskaan todistaa todeksi. Epätodeksi todistamiseen riittää sen sijaan yksi koe, joka osoittaa hypoteesin vääräksi.  Esimerkiksi fysiikka selittää maailman toimintaa joukolla vallitsevia teorioita. Siis teorioita, joita ei ole onnistettu todistamaan vääriksi ja joiden tuottamat tulokset selittävät parhaiten tutkijayhteisön kollektiivisesti keräämän tiedon.

Taloustieteilijöiden kehittämä tehokkaan markkinan hypoteesi pitää paikkansa todisteista huolimatta. Vastakkaiset todisteet nimittäin julistetaan anomalioiksi, jotka aiheuttaa jokin vielä tuntematon riski. Esimerkiksi tutkimuksissa havaitut arvo-osakkeiden ylituotot selittää riski, jonka olemassaolo on uskon varassa. Jos luonnontieteiden tutkimus toimisi samalla lailla, niin aurinko kiertäisi yhä maata.

Tehokkaalla markkinalla satasen setelin poimijaa siis uhkaa pelottava riski, jota ei tunneta ja josta ei ole havaintoja. Silti se väijyy siellä jossain.

Markkina on käytännössä melkoisen tehokas

Liian hyvältä näyttävän tilaisuuden epäileminen kertoo terveestä itsesuojeluvaistosta. On aiheellista miettiä, miksi itse olisi ehtinyt niiden onnekkaiden joukkoon, jotka pääsevät kahmimaan ylituottoja. Moneen loistavalta näyttävään tilaisuuteen on kätketty ansa. Esimerkiksi ennen finanssikriisiä CDO-lainat näyttivät tarjoavan korkeaa korkoa lähes ilman riskiä.  Olivathan arvovaltaiset luottoluokituslaitoksetkin myöntäneet CDO-lainoille mairittelevat luokitukset. Finanssikriisin aikana CDO-lainojen omistajat oppivat kantapään kautta, että lainat olivat sittenkin hyvin riskialttiita.

Markkinan tehokkuus vaihtelee eri pelikentillä ja sijoittaja itsekin on toisilla kentillä kovempi pelaaja kun toisilla. Esimerkiksi itselleni tietotekniikan diplomi-insinöörinä lääkeyhtiöt ovat lähes käsittämättömiä, minkä vuoksi lääkesektori on minulle käytännössä tehokkaasti hinnoiteltu.

Kaupan toisella puolella on aina joku, joka on eri mieltä. Loistava tilaisuus ostaa saattaa olla myyjälle loistava tilaisuus myydä. Vain toinen on oikeassa. Siis se, joka saa ylituoton.

Edward Thorpen sanoin:

"Each of us at any one time is able to, at best, rationally analyze only a small portion of the available investment opportunities."

Huonolla suomella:

"Kukin meistä pystyy parhaimmassakin tapauksessa analysoimaan rationaalisesti vain pienen osa tarjolla olevista sijoitustilaisuuksista".

Kadulla lojuvat sataset löytyvät tuosta pienestä joukosta tilaisuuksia.

Sijoitusstrategia

Warren Buffett kirjoittaa Intelligent Investorin neljännen painoksen esittelyssä:

" To invest successfully over a lifetime does not require a stratospheric IQ, unusual business insights, or inside information. What’s needed is a sound intellectual framework for making decisions and the ability to keep emotions from corroding that framework"

Huonolla Suomella:

"Onnistunut elinikäinen sijoittaminen ei vaadi korkeata älykkyysosamäärää, poikkeuksellista näkemystä liiketoiminnasta tai sisäpiirin tietoa. Tarvitaan järkevä  kehys päätöksentekoon ja kyky estää tunteita tuhoamasta tuota kehystä"

Oma sijoitusstrategia on rationaalinen kaide, johon tukeutua, kun tunteet heiluvat markkinan myllerryksen mukana. Konsistentit tuotot syntyvät vain konsistentilla strategialla, joka ohjaa kaduille, joista todennäköisemmin löytyy satasen seteleitä.

Lopuksi

Toisinaan huolellisen tutkimustyönkään jälkeen tilaisuudesta ei löydy merkittävää vikaa. Tarjolla on korkea tuotto pienehköillä riskeillä. Tuottoja halajavalla sijoittajalla ei saa olla tuossa tilanteessa paljoa miettivää, vaan kohdetta pitää ostaa. 

Sijoittajan kantti mitataan, kun sijoitusstrategian mukaan pitäisi ostaa keskellä laskevia kursseja tai myydä kovaan kurssinousuun. Sijoitusstrategiasta ei ole iloa, jos sitä ei pysty toteuttamaan.

Satasen seteleistä suuri osa osoittautuu leikkirahaksi tai jopa velkakirjoiksi. Ylituottojen metsästys konsistentisti onnistuu vain oman osaamisen rajaamalla kapealla alueella seuraamalla sijoitusstrategiaa ja silloinkin vain jos pää kestää kurssien heiluntaa.

Kuva: © Rike / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.