Salkussani on viisi "hyvää yritystä":
- American Express (AXP)
- Vodafone (VOD)
- Strayer Education (STRA)
- Intel (INTC)
- Motorola Solutions (MSI)
Ja kaksi hyviin yrityksiin sijoittavaa rahastoa:
- Berkshire Hathaway (BRK)
- Seligsonin Phoebus
Ruodin tässä jutussa ainoastaan yritysten tilannetta. Rahastoista aion kirjoittaa jatkossa vain siinä tapauksessa, että syystä tai toisesta luottamus rahaston manageriin, eli Phoebuksen Oldenburgiin tai Berkshiren Buffettiin, alkaa rakoilla. Rahastojen perusteellinen analysointi vaatisi kaikkien omistusten ymmärtämisen, mikä mitätöisi koko rahastomanagerikonseptin - miksi maksaa hallinnointipalkkiota, jos sitten kuitenkin tekee kaiken analysoinnin itse.
Berkshire Hathaway ei oikeasti ole sijoitusrahasto, vaan sijoitusyhtiö. Miellän kuitenkin sijoituksen rahastosijoitukseksi, sillä rahkeeni eivät riittäisi Berkshire Hathawayn analysointiin - omistettuja yhtiöitä on enemmän kuin suoria sijoituksia erikoistilannesalkussani. Sijoittajalle suotuisasti Warren Buffett ei myöskään oikeasti laskuta hallinnointipalkkiota, sillä Buffettin sadantuhannen dollarin vuosipalkka 427 mijardin dollarin omaisuuden hallinnoimisesta ei ole lähelläkään sitä tavallista kahta prosenttia puhumattakaan vielä usein lisäksi laskutettavasta tulospalkasta.
Aion pitää rahani kiinni hyvissä yhtiöissäni erittäin pitkään, ehkä jopa vuosikymmeniä. Siksi kriteerit sijoituskohteen valintaan ovat täysin erilaiset kuin erikoistilanteissa, joista haluan irroittautua muutaman vuoden sisällä ja joissa katalyytti on usein kaikki kaikessa. Pohjimmiltaan hyvään yhtiöön sijoittava ostaa osuuden ikuisuuteen kasvavasta vapaasta kassavirrasta ja tilaisuuden sijoittaa osan siitä uudelleen erittäin tuottavasti. Niin kauan kuin tuo kassavirta säilyy vahvana eikä osakkeen hinta kasva järjettömän korkeaksi pidän osaketta salkussani.
Motorola Solutions
Vuonna 2012 liikevaihto kasvoi 6 prosenttia lähinnä julkisen
sektorin tilausten kovan kasvun ansiosta, sillä liikevaihto yksityiseltä
sektorilta laski viitisen prosenttia. Yksityisen sektorin laskusta osa selittyy
iDEN-verkkojen hitaalla hiipumisella ja osan johto selittää tilausten syklisenä
vaihteluna. Johto uskoo yksityisen sektorin tilausten kääntyvän taas kasvuun
vuonna 2013.
Vanhana jenkkiyhtiönä Motorolalla on eläkevastuita, joissa
työntekijöille taataan sopimuksessa määritelty eläkkeen taso. Nykyään ne
jenkkiyhtiöt, jotka vielä tarjoavat eläkkeitä työntekijöilleen, käyttävät
uusiin sopimuksiin mallia, jossa yhtiön kontribuutio eläkerahastoon määritetään
eläkkeen suuruuden sijasta (engl. defined
benefit vs defined contribution). Motorolakaan
ei ole tarjonnut "defined benefit"-eläkevakuutusta enää aikoihin, mutta vanhat vastuut
painavat vielä melkein 30 vuotta.
Sijoituksiin eikä tulonsiirtoihin perustuvan eläkkeen
suuruus riippuu tuotosta sijoitusajalta - aika loogista vai mitä? Eläkesijoitukset täytyy regulaattorin mielestä
laittaa suurimmaksi osaksi korkoihin, sillä eihän riskialttiisiin osakkeisiin
uskalla laittaa paljoa rahaa? Alhaisen korkotason vuoksi eläkevastuiden
riittävyyden arvioinnissa käytettävä tuottoarvio on laskenut vuoden 2007 6,75
prosentista 4,35 prosenttiin. Samalla suurin piirtein vastuut kattava
sijoitusmassa on muuttunut 2,8 miljardin dollarin aukoksi. Motorola Solutions
on lisännyt eläkerahastoon viime vuosina noin 300 - 400 miljoonaa dollaria
täyttämään tuota aukkoa. Vuoden 2012 vapaa kassavirta oli noin 900 miljoonaa
dollaria ja Motorola Solutionsin markkina-arvo on noin 17 miljardia, joten nuo
vastuut ovat merkittäviä yrityksen arvostukselle. Eläkerahaston leviäminen
käsiin on riski sijoitukselleni. Uskon kuitenkin ajan myötä korkosyklin
käännöksen korjaavan ongelman.
Lähde: Motorola Solutions. |
Motorola Solutions osti viime vuonna 2,4 miljardilla dollarilla 14,5 prosenttia omista osakkeistaan takaisin ja maksoi osinkoa 270 miljoonaa - Motorola Solutions palauttaa pääomaa kiitettävästi omistajille. Lisää on luvassa seuraavina vuosina, sillä johdon tavoitteena on kääntää nettokäteinen nykyisestä 1,7 miljardista negatiiviseksi.
Arvioin osakkeen tuottavan seuraavina vuosina 9-10
prosenttia vuodessa.
Intel
Lehdistö on tuominnut Intelin dinosaurukseksi, jota uhkaa
sukupuutto. Tabletit ja kännykät syövät pöytäkoneiden ja kannettavien markkinan
ja ARMin arkkitehtuuriin perustuvat
sirut saattavat vieläpä vallata sen, mitä pöytäkoneiden ja kannattavien
markkinasta jää jäljelle.
Intelin johto uskoo kasvattavansa liikevaihtoa tänä vuonna
muutaman prosentin verran, joka koostuu
rajusta kasvusta servereihin tarkoitettujen sirujen myynnissä ja lievästä
kasvusta pöytäkoneissa, kannettavissa ja tableteissa. Intel kasvatti viime
vuonna investointeja miljardikaupalla parantaakseen kilpailukykyään tableteissa
ja kännyköissä sekä kasvattaakseen jo
nyt pitkää etumatkaansa valmistusprosesseissa. Johto uskoo Intelin pärjäävän jo
tänä vuonna paljon aiempaa paremmin tableteissa tai siis kannettavan ja
tabletin välimuodoissa, kuten johto itse määrittelee segmentin. Kännyköissä
vuosi 2013 jää vieläkin hiljaiseksi, sillä kunnollinen LTE-tuki saadaan mukaan
vasta tänä vuonna.
Intelillä on ollut pitkään luja kuristusote PC-markkinasta,
mikä on hämärtänyt kuvaa Intelin todellisesta kilpailuedusta sijoittajien
mielessä - Intel on valmistusprosesseissa useita vuosia kilpailijoitaan edellä.
Sirujen valmistaminen on nykyään niin kallista ja monimutkaista, että enää vain
muutama yhtiö pystyy siihen, eikä yksikään kilpailijoista ole lähelläkään
Inteliä. Muutama vuosi sitten AMD oli valovuosia edellä 64-bittisessä
arkkitehtuurissa, mutta Intel onnistui valmistusprosessinsa vahvuuksien avulla
puristamaan AMD:n rinnalle ja ohi. Näin saattaa vielä käydä kännykkäsiruissa
varsinkin kun johtavalla valmistajalla Samsungilla on oma lehmä ojassa ja
ainakin huhujen mukaan esimerkiksi Apple ei tahdo saada Samsungilta parhaita
siruja käyttöönsä.
Arvioin inflaation suuruisella liikevaihdon kasvulla
sijoitukseni tuottavan noin kymmenen prosenttia seuraavien vuosien aikana.
Strayer Education
Liiketoiminta kehittyy teesini mukaisesti, minkä
vuoksi Strayeristä ei ole tällä erää enempää sanottavaa.
Vodafone
Viime aikoina julkisuudessa on spekuloitu amerikkalaisten
jättioperaattorien AT&T:n ja Verizonin ostavan kimpassa Vodafonen ja
pilkkovan sen. Tarkoituksena on juttujen mukaan erottaa Vodafonen 45 prosentin
omistus Verizon Wirelessista, joka lienee maailman paras teleoperaattori. En
itse ota kantaa moisiin huhuihin muuten kuin toteamalla, että tuon osuuden arvo
kattaa reilusti yli puolet Vodafonen markkina-arvosta. Vodafonen omistus Verizon Wirelessissa taitaa olla unohtunut Herra Markkinalta huonojen Eurooppa-uutisten keskellä, sillä markkina ei näytä myöntävän tuolle omistukselle sille kuuluvaa arvoa.
Vodafonen liikevaihdosta 70 prosenttia syntyy Euroopassa, eikä
yhtiö ole pystynyt välttämään Euroopan velkakriisiä - sekä liikevaihto että tulos
ovat kärsineet. Kehitys on ollut erityisen surkeaa PIIGS-maissa, joissa syntyy
noin neljännen liikevaihdosta.
Vodafonella on tilaisuuksia kasvattaa omaa liiketoimintaansa
merkittävästi:
- Kehittyvät markkinat.
70 prosenttia liikevaihdosta syntyy Euroopasta, jossa asuu vain kolmannes yrityksen
asiakkaista. Asiakkaita on Euroopassa 145 miljoonaa, Intiassa 147 miljoonaa ja
Afrikassa 99 miljoonaa.
- Euroopassakin näkyy
vielä joskus valoa tunnelin päästä. Vodafone päivittää kiivaasti
tukiasemiin LTE-kapasiteettia ja investoi kuituverkkoon Euroopassa.
- Ison operaattorin
skaalaetu. Yrityspuolen ratkaisujen ja Kindlen kaltaisten tuotteiden
tukemisessa maailmanlaajuinen peluri on vahvoilla.
Arvioin sijoitukseni tuottavan noin 11-13 prosenttia
vuodessa.
American Express
Q4-
raportista:
"Capital Distribution to Shareholders:
During 2012, approximately 98% of capital generated was distributed to
shareholders through the Company’s quarterly common share dividend and share
repurchases."
Hyvät yhtiöt Buffettin maailmasta pystyvät useimmiten samaan
aikaan kasvamaan ja palauttamaan merkittävän osan vapaasta kassavirrasta
omistajille. 98 prosenttia on silti poikkeuksellisen korkea osuus, eikä noin
paljoa voi odottaa jatkossa. American Expressin tier 1 common ratio on 11,9%,
joka on yhtiön pitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella. Johto kertoi pyrkivänsä
palaamaan jatkossa tavoitteen tasolle, mikä tarkoittanee korkeahkoja
pääomanpalautuksia tänä ja seuraavana vuonna.
American Expressin liikevaihto kasvoi viime vuonna viisi
prosenttia. Tulos jäi edellisestä vuodesta jälkeen uudelleenjärjestelyjen
vuoksi - maksaminen siirtyy yhä enemmän nettiin ja AMEX muuttaa toimintaansa
vastaamaan sitä. American Expressin on
kasvanut historiallisesti kolmesta neljään kertaa bruttokansantuotteen kasvua
nopeammin, minkä vuoksi maailmanlaajuiset nousu- ja laskusuhdanteet vaikuttavat
merkittävästi. En halua lähteä ennustamaan makrotalouden kehitystä, minkä
vuoksi arvioin kasvun varovaisesti, minkä seurauksena lasken sijoituksen
tuottavan noin 10 prosenttia seuraavien vuosien aikana.
Kuva: © BirgitH / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.
4 kommenttia:
Onkos sinulla mielikuvaa siitä miten Strayer Educationiin vaikuttaa pitkällä aikavälillä opintojen siirtyminen nettiin? Muiden hyvien yhtiöittesi teesit ymmärrän suurin piirtein, mutta tämä on ainakin itselleni hyvin suuri mysteeri, koska jo nyt suuret yliopistot tarjoavat koulutusta ja luentojaan netin kautta. Tämä murros on vasta alkuvaiheessa ja ainakin minulle pidemmän aikavälin kehitys on hyvin suuri mysteeri.
Viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin joka kolmas Strayerin oppilas suoritti kaikki kurssinsa netissä. Osan kursseista netissä suorittavien määrää ei kerrota, mutta se lienee reilusti suurempi. Strayer on siis vahvasti mukana tarjoamassa online-opetusta.
Online-opetus tarjoaa aikamoisen määrän etuja:
- Opetusta voidaan tarjota periaatteessa minne vaan, kunhan opiskelija ja opettaja puhuvat samaa kieltä
- Kiinteät kulut ovat alhaisemmat (ei koulurakennusta jne)
- Online-opetus lienee oman työn ohessa opiskeleville ja yritysten täydennyskolutukseen paljon koulussaroikkumista kätevämpi tapa oppia (molemmat ovat tärkeitä alueita Strayerille)
Toisaalta:
- Moni ei pysty opiskelemaan kurinalaisesti ilman ulkoisesti asetettuja aikatauluja, länsäolopakkoa jne.
- Online-opetuksessa on vaikea toteuttaa yhteisöllisempiä tehtäviä, kuten ryhmätöitä, projekteja, keskutelua kurssin teemoista jne.
- Mitenköhän kokeiden suoritusta pystytään valvomaan? Siis että suorittiko oppilas itse ja ilman apua?
Periaatteessa voisi ajatella, että suurten kuuluisien yliopistojen opetus saattaa skaalautua netin yli. Toisaalta kuka hoitaa harjoitustyö, kokeet, laskuharjoitukset jne?
Strayer on ensisijaisesti ammattikorkeakoulu, joka ohjelmat keskittyvät kaupallisiin aineisiin ja tietotekniikkaan. Kummallakaan alueella Strayeriä on turha verrata vaikkapa Harvardiin tai MIT:hin. Opiskelijat ovat ammattikorkean tasoa ja opetussuunnitelmat käytännönläheisiä. Jos Strayeristä ja Harvardista valmistuneet kohtaavat työpaikalla, niin Harvardista valmistunut lienee pomo ja Strayeriläinen se joka tekee oikeasti töitä.
Asuin 10 vuotta ulkomailla. Lapseni suorittivat sinä aikana Suomen peruskoulun äidinkielen kursseja opit.fi -palvelun välityksellä. Palvelu on erinomainen tapa opettaa Suomea ulkosuomalaisille lapsille, mutta ei se mielestäni vastannut kouluopetusta. En voisi kuvitella laittavani täällä lapseni Internet-opetukseen koulunpenkin kuluttamisen sijasta.
Tästä tuli pitkä jorina, joka osoittaa etten pysty ennustamaan, miltä onlinekoulutuksen vs perinteisen huosunpersuuksien kulutuksen tilanne näyttää. Sekä online- että perinnekoulutus kuitenkin vaativat samaa osaamista ja Strayer on molemmissa vahvasti mukana. Eli tilanne ei näytä kovin heikolta.
Asia varmasti tarvitseekin pidemmän lähestymisen, koska kyseessä ei ole mikään yksinkertainen asia. Lähinnä toi online-koulutuksen opiskelijamäärien räjähtäminen hurjaan kasvuun on se mikä ainakin minua mietityttää. Hyvä että Strayer on molemmissa vaihtoehdoissa mukana, mutta mikäli noi huippuyliopistot päättävät yhtäkkiä tarjota muutamalle miljoonalle opiskelijalle netin kautta opinnot niin en tiedä miten Strayerin kaltaiset pienemmät tekijät pärjäisivät siinä kehityksessä. Se ei kuitenkaan taida olla vielä ihan lähiaikojen ongelma mikäli siitä sellainen joskus edes tulee.
Tutkintojen skaalaaminen nettiin vaatii muutakin kuin luentojen jakamista netissä. Veikkaan että ainoastaan luentojen jakaminen on se helposti nettiin skaalautuva osa. Harjoitustehtävät, kokeet, lopputyöt jne vaativat jonkun ohjaamaan/tarkistamaan toiseen päähän.
Veikkaan että nettiin skaalautuminen on todennäköisempää Strayerin kaltaisille "jokamiehen" kouluille kuin huippuyliopistoille, joiden konsepti perustuu opettamiseen huippuoppilaille - harvasta meistä on Harvardiin tai MIT:hin.
En halua tällä väittää, että Strayerilla olisi tuossa suuri tilaisuus, vaan että Strayer tekee oikeita asioita pärjätäkseen nettiskenaariossa, jos nettiopetusmarkkina rupeaa konsolidoitumaan.
Tämän enempää näkemystä ei minun kristallipallostani valitettavasti irtoa.
Lähetä kommentti