Tilinpäätös 2018

Sijoitukseni tuottivat viime vuonna -3,3 prosenttia. Päihitin vertailuindeksini, joka painui pakkaselle -5,2%. Ei silti mikään ilahduttava sijoitusvuosi.

Olen laskenut TWR-tuottoa vuoden 2010 alusta saakka. Tämä oli nyt toinen sijoitusvuosi, joka jäi miinukselle.

Kuva. Sijoitusteni vuosituotto 2010-2018.

Vielä marraskuun lopulla näytti kohtuulliselta, mutta joulukuussa pörssikurssit ja salkkuni markkina-arvo romahtivat toden teolla.

Seuraan salkkuni yritysten kehitystä, en niinkään pörssikursseja. Yritysteni arvo kasvoi viime vuonna. Herra Markkinakin huomannee sen taas jossain vaiheessa.

Muutaman yrityksen kohdalla Yhdysvaltain presidentti Trumpin tullit heikentävät kilpailukykyä. Lienee kuitenkin epäselvää kuinka pysyviä tullit ovat. Yhdysvallat on perinteisesti ajanut maailmankaupan vapauttamista.

Osakesijoittajan maailmanvalloitus

Kirjoitin viime vuonna Henri Elon kanssa kirjan ”Osakesijoittajan maailmanvalloitus”, joka saatiin sopivasti ulos joulumarkkinoille.

Kerromme Henrin kanssa kirjassa sijoitusfilosofioistamme. Sijoitamme molemmat fundamenttien perusteelle ja keskitymme miettimään yritysten liiketoimintaa. Monesta asiasta ollaan samaa mieltä, muttei aina, mistä kirjassa on debattia.

Avaan kirjassa sijoituscaseja ulkomaisista kohteista, joita olen tutkinut vuosien varrella. Osa niistä on tuttuja tästä blogista, osaa ei ole koskaan käsitelty tässä blogissa.

Jos kirja jäi puuttumaan pukin kontista, niin sen saa tilattua helposti Alman verkkokaupasta.

Sijoituskohteet vuonna 2019

Viime vuosina salkussani on ollut liikaa käteistä. Olen ollut yrittämisen ja viime vuonna kirjan kirjoittamisen vuoksi niin kiireinen, ettei uusien tilaisuuksien hakuun ole jäänyt riittävästi aikaa.

En tiedä jääkö tänä vuonna yhtään enempää aikaa sijoittamiseen. Jossain kohtaa täytyy palata ainakin osittain indeksisijoittamiseen, jos riittävästi aikaa uusien tilaisuuksien hakuun ei ole.

Saan välillä kommentteja, että tilaisuuksien etsimiseen ei kannata käyttää kovin paljoa aikaa. Niitä kuulemma löytää helpomminkin. Tyypillisesti kun kysyy, minkä tilaisuuden kommentoija on viimeksi löytänyt, niin se on joku sinivalkoinen osake. Eli siis yksi niistä noin 150 yrityksestä, jotka tässä maassa on listattu pörssiin. Osakepoiminta on toki nopeaa, jos ei käytä aikaa ulkomaisten yhtiöiden tutkimiseen.

Viime aikoina olen tutkinut esineiden Internetin ekosysteemiä. Esineiden Internet on valtava markkina, joka hyvin todennäköisesti kasvaa yli 20 prosenttia ainakin vielä muutaman vuoden ajan.  Olen löytänyt muutaman kiinnostavan yhtiön, mutta haku on vielä kesken.

Huippua

Seikkailupuisto Huippu tarjosi nyt neljättä kautta elämyksiä kaikenikäisille pikkulapsesta vaariin. Olemme joka kausi saaneet erinomaista asiakaspalautetta. On mukava olla tekemässä palvelua, josta asiakkaille tulee hyvä mieli.

Tänä vuonna vaikeutettiin mustaa rataa. Esimerkiksi mustan radan toinen este on nyt käsipyörä, eli kiipeilijä roikkuu polkupyörän polkimissa ja tarkoitus olisi polkea käsivoimin esteen loppuun asti.

Ensi vuodeksi suunnitteilla on uusi palvelu, jonka toteutuminen on tällä hetkellä lupien saannista kiinni. Kesä ei odota lupapäätöksiä, eli saa nähdä miten käy.

Hyvää sijoitusvuotta 2019!

Toivotan kaikille lukijoille hyvää sijoitusvuotta!

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

Huolestuttaako pörssikurssien heilunta?

Lokakuussa pörssikurssit heiluivat alkuvuotta rajummin. Monen sijoittajan osakesalkun arvo kulki vuoristoradalla. Mitä pörssikurssien heilunnasta pitäisi päätellä? Onko syytä huolestua?

Esimerkiksi Argan incin pörssikurssin kehitys tänä vuonna näyttää tältä:

Kuva. Yhdysvaltalaisen Argan incin (AGX) pörssikurssi 1.1.-16.11.2018
sekä yhtiön tulosjulkistukset ja lehdistötiedotteet.

 Yhtiön tulos- ja lehdistötiedotteet on merkitty kaavioon pystyviivoilla. Tiedotteet tarjoavat sijoittajille tietoa liiketoiminnan kehityksestä. Argan julkaisee lehdistötiedotteita hyvin harvakseen, minkä vuoksi ne melkein aina sisältävät oikeasti merkityksellistä tietoa.

Äkkiseltään näyttäisi, että pörssikurssi on heilahtanut jokaisen tiedotteen kohdalla, mikä tuntuu loogiselta, sillä sijoittajat saavat tiedotteessa uutta tietoa yrityksen liiketoiminnan tilanteesta.
Mutta entä pörssikurssin heilunta tiedotteiden välissä? Lokakuussa pörssikurssi heilui melkoisesti, vaikka yhtiö ei julkaissut uutta tietoa.

Kuva. Yhdysvaltalaisen Argan incin (AGX) päätöskurssi, pörssipäivän korkein
sekä alin kurssi 1.10. – 31.10.2018.

Makrotalouden kehitys vaikuttaa Arganin arvoon. Esimerkiksi korkotason nousun pitäisi korottaa sijoittajien tuottovaatimusta ja siten laskea Arganin arvoa. Arganin kilpailijoitten tulokset ja tiedotteet vaikuttavat arvioihin yhtiön tulevaisuudennäkymistä. Mutta miksi kurssi sahaa edestakaisin? Kaiken lisäksi samankaltaista heiluntaa esiintyy myös yksittäisten pörssipäivien aikana. Monena lokakuun pörssipäivänä päivän alimman ja korkeimman kurssin ero on melkoinen.

Mitä merkitystä pörssikurssin liikkeillä on?

Arvosijoitusguru Benjamin Grahamin mukaan pörssikurssin heilunnalla ei ole mitään merkitystä, sillä yhtiön liiketoiminnan kehitys ratkaisee. Graham luonnehtii markkinoiden toimintaa kuvitteellisella Herra Markkinalla, joka antaa päivästä toiseen hintatarjouksia. Järkevä sijoittaja määrittää liiketoiminnan perusteella yhtiölle todellisen arvon. Todellisen arvon tunteva tietää, milloin Herra Markkinan tarjoama hinta on hyvä.

Momenttisijoittajalle ja teknistä analyysiä harjoittavalle pörssikurssi ratkaisee. Yhtiön liiketoiminnalla ei ole mitään merkitystä. Momenttisijoittaja etsii kursseista trendejä ja pyrkii ratsastamaan niillä. Teknisellä analyysillä pyritään tunnistamaan pörssikursseista tilanteita, jotka ennakoivat nousua tai laskua.

Tehokkaan markkinan hypoteesin ja siihen liittyvän satunnaiskulun teorian mukaan pörssikurssin heilunnalla ei ole mitään merkitystä, eikä myöskään yrityksen liiketoiminnalla. Kaikki yhtiön arvoon vaikuttava julkinen tieto siirtyy pörssikursseihin välittömästi. Osakemarkkinoiden hinnoittelu on niin tehokasta, ettei sijoittaja pysty toistuvasti päihittämään markkinoiden tuottoa.

Pitäisikö pörssikurssin heilunnasta huolestua?

On syytä huolestua, jos oma sijoitustoiminta huolestuttaa jatkuvasti. Sijoittaa pitäisi järjellä.  Huolestuminen on tunne. Tunteelliset päätökset ovat melkein aina virheellisiä. Tunteiden jyllätessä järkevien päätösten tekeminen vaikeutuu ja sijoitusstrategia kaatuu siihen, ettei sitä pysty toteuttamaan.

Sijoitussalkun heiluntaa saa loivennettua siirtämällä rahaa suorista sijoituksista indeksirahastoihin. Etenkin alle paristakymmenestä osakkeesta koostuvan salkun arvo heiluu tyypillisesti paljon enemmän kuin laajasti hajautettu indeksi.

Salkun heiluntaa saa loivennettua myös sijoittamalla osan rahasta korkoihin. Tällä hetkellä kuitenkin korkean luottoluokituksen lainat Euroalueella tarjoavat tyypillisesti inflaatiota alempaa korkoa. Kun korot Euroopassakin alkavat nousta, laskevat korkorahastojen arvot.

Mitä merkitystä tällä on sijoittajalle?

Pörssikurssin liikkeiden merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Ei tutkijoiden, ei ammattisijoittajien, eikä amatöörien keskuudessa. Selvää kuitenkin on, että heilunta koettelee sijoittajan uskoa omaan sijoitusstrategiaan.

Yhtä ainoaa yksikertaista sijoitusstrategiaa, joka tuottaa nopeasti ja varmasti valtavan omaisuuden, ei ole. Ei ainakaan yleisessä tiedossa.

Periaatteessa nopeimpaan salkun kasvutahtiin pääsee allokoimalla pääomansa Kellyn kaavan mukaan. John F. Kelly kehitti 50-luvulla menetelmän signaalin maksimaaliseen vahvistamiseen telekommunikaatiossa. Myöhemmin menetelmää on käytetty vedonlyönnissä ja pokerissa panosten koon määrittämiseen. Kuuluisista sijoittajista ainakin Ed Thorpe on käyttänyt jonkinlaista versiota Kellyn kaavasta sijoitustoiminnassaan. Käytännössä Kellyn kaavan käyttö johtaa hyvin todennäköisesti salkkuun, jossa on vain kaksi tai kolme sijoitusta, mikä äkkiseltään tuntuu järjettömän riskialttiilta.

Sijoittajalle on tärkeää maailman tuottavimman strategian etsimisen sijasta miettiä, mikä strategia sopii itselle. Strategiaa ei pysty toteuttamaan, jos pää ei kestä.

Osakemarkkinoilla nousu- ja laskukaudet seuraavat toisiaan. Välillä pörssi romahtaa. Järkevä sijoittaja tietää, että laskukausi tulee ennemmin tai myöhemmin. Kannattaa miettiä etukäteen, miten aikoo toimia laskukauden aikana. Moni aikoo pitää sijoituksensa laskukauden läpi, mikä lienee toimiva stragia, kunhan sen pystyy oikeasti toteuttamaan.

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

Kutistuva liikevaihto

Sijoittajat hakevat yleensä yrityksiä, jotka tuottavat voittoa ja kasvattavat liikevaihtoa. Entä jos liikevaihto ei kasva, vaan kutistuu? Kutistuvillakin yrityksillä on omistajat ja kutistuvien yrityksen osakkeilla käydään kauppaa. Voiko kutistuvan yrityksen osake olla hyvä sijoituskohde?

Yhdysvaltalaisen Otelcon (OTEL) liikevaihto on kutistunut 34% viimeisten seitsemän vuoden aikana.

Kutistumisen syy on selvä. Yhtiö on perinteinen teleoperaattori, joka tarjoaa lankapuhelinyhteyksiä haja-asutusalueille. Puhelut siirtyvät lankaverkoista mobiiliverkkoihin, mikä syö yrityksen palvelujen kysyntää.

Osake näyttää tunnuslukujen perusteella halvalta, jos olettaa liikevaihdon ainakin pysyvän vuoden 2017 tasolla:

• P/e = 4,9
• Fcf / mcap = 15,9% (vapaan kassavirran suhde yrityksen markkina-arvoon)

Liikevaihdon kehitys viime vuosina ja telealan kehitys kuitenkin viittaavat ennemmin siihen, että lasku jatkuu.

Kasvun vaikutus p/e-lukuun on suurin piirtein tällainen.

Kuva. P/e-luvun edellyttämä 10 vuoden vuosittainen kasvu,
jos osakkeen pörssikurssi vastaa yhtiön todellista arvoa.
 (oletukset: 10% diskonttokorko,
1% terminaalikasvu, tulos = vapaa kassavirta.)

Pinnallisen tarkastelun perusteella Otelcon sijoittajat olettavat yhtiön tuloksen kutistuvan vuosittain noin kymmenen prosentin tahtia. Sijoitus alkaisi näyttää kiinnostavalta, jos oman näkemyksen mukaan liikevaihto kutistuisi hitaammin tai jopa kasvaisi.

Kaikki liikevaihto ei tuota saman verran viivan alle

Armstrong World Industriesin (AWI) rakenne on muuttunut viime vuosina rajusti. Huhtikuussa 2016 yhtiö erotti osan toiminnoistaan omaksi Armstrong Flooring (AFI)-yhtiöksi ja jakoi Armstrong Flooringin osakkeet omistajilleen osinkona.

Viime vuoden marraskuussa yhtiö ilmoitti myyvänsä Euroopan ja Aasian toimintonsa. Liikevaihto kutistuu siis myös tänä vuonna.

Vuonna 2015 yhtiön tulos oli 94 MUSD ja oman pääoman tuotto (ROE) 12%. Tulos kasvoi viime vuonna 155 miljoonaan dollariin ja oman pääoman tuotto 37 prosenttiin. Yhtiö siis jakoi osan toiminnoistaan osinkoina omistajille ja jäljelle jäänyt osa tuottaa nykyään lähes tuplasti voittoa verrattuna jakamattomaan yhtiöön vuonna 2015.

Armstrong World Industries hankkiutui eroon heikommin kannattavista toiminnoistaan. Liikevaihto kyllä kutistui, mutta toisaalta johto pystyi keskittymään paremmin tuottavan liiketoiminnan kehittämiseen. Jäljelle jäi laadukkaampi yhtiö.

Liiketoiminnan volatiliteetti heiluttaa liikevaihtoa

Amerikkalaisen Arganin (AGX) liikevaihdosta tulee mieleen vuoristorata.

Argan rakentaa maakaasu- ja biovoimaloita. Tyypillinen voimalaprojekti maksaa satoja miljoonia dollareita, mikä on paljon yhtiölle, jonka markkina-arvo on 700 MUSD. Argan pystyy rakentamaan vain muutamaa voimalaa kerrallaan. Liikevaihto heilahtaa toden teolla ylöspäin, kun uuden hankkeen rakentaminen alkaa ja taas alaspäin, kun jokin hankkeista lähestyy loppuaan.

Argan on muutaman vuoden välein tilanteessa, jossa liikevaihto kutistuu hankkeiden alkaessa lähestyä loppuaan. Liikevaihdon kutistuminen ei kuitenkaan suoraan kerro liiketoiminnan tulevasta kehityksestä.

Arganin liiketoimintamalli sisältää melkoisen volatiliteetin. Tulevaisuutta miettivän sijoittajan pitäisi ennemminkin pohtia yrityksen kilpailukykyä ja voimaloiden kysyntää jatkossa.

Mitä merkitystä tällä on sijoittajalle?

Yrityksen liikevaihto voi kutistua monesta syystä. Sijoittajan kannattaa selvittää, minkä vuoksi liikevaihto on kutistuu.

Ensimmäisessä yritysesimerkissä Otelco incin (OTEL) tuotteen, lankapuhelun, korvaa uudempi tuote, mobiilipuhelu. Sijoittajalle on oleellista ymmärtää, miten suuren osan kysynnästä uusi tuote korvaa ja miten paljon liikevaihdosta jää jäljelle. Vasta sen jälkeen voi ruveta miettimään, onko osakkeen pörssikurssi kohdallaan.

Historiasta löytyy lukemattomia esimerkkejä korvaavista tuotteista. Television piti korvata elokuvateatterit. Videonauhurin piti korvata elokuvateatterit. Netin suoratoistopalveluiden piti korvata elokuvateatterit. Silti elokuvateatterit porskuttavat eteenpäin.

Ai niin. Televisiota kutsuttiin aluksi näköradioksi, sillä television piti korvata radio.

Toisaalta etenkin teknologiatoimialalla, jolla Otelcokin toimii, uuden teknologian tuotteet saattavat hyvinkin korvata vanhat lähes täysin. Moniko vielä käyttää C-kasetteja? Ketkä soittavat vielä lankapuheluja täällä kotosuomessa?

Toisessa yritysesimerkissä Armstrong World Industries (AWI) myi heikommin kannattavat toimintonsa. Armstrong World Industries ei ollut kriisissä, vaan toimintojen myynnissä oli kyse toiminnan järkeistämisestä. Samankaltainen, mutta vakavampi, tilanne voi syntyä yrityssaneerauksessa. Saneerauksessa karsitaan yrityksen toiminnan heikoimmat osat ja pyritään luomaan edellytykset jatkaa toimintaa kannattavasti. Saneerattu yritys tekee yleensä vähemmän liikevaihtoa, mutta osake saattaa silti olla houkuttelevampi sijoitus kuin ennen saneerausta.

Armstrong World Industriesin liikevaihto puolittui ja tulos tuplaantui. Sijoittajalle yrityksen tuloksen kehitys on ratkaisevaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pidemmällä aikavälillä tulos seuraa liikevaihdon kehitystä. Katteita voi parantaa vain rajallisesti.

Kolmannessa yritysesimerkissä Arganin liiketoimintamalli sisältää melkoisen volatiliteetin, mikä laskee osakkeen arvostusta. Markkinoilla maksetaan tyypillisesti preemiota yrityksistä, joiden kehitys on vakaata ja ennustettavaa. Olen vuosien kuluessa löytänyt useita sijoituskohteita, joiden alhainen arvostustaso selittyy ainakin osin heikolla ennustettavuudella. Usein heikko ennustettavuus on koskenut vain muutamaa seuraavaa kvartaalia. Finanssiala on nykyään niin nopeatempoista, että yrityksen lupaavat pitkän aikavälin näkymät eivät useimmiten riitä syyksi ostaa osaketta.

Toimialan syklisyys voi aiheuttaa liikevaihtoon aaltoliikkeen. Tyypillisesti yrityksen kannattavuus on heikko tai tappiollinen aallonpohjalla ja aallon huipulla yritys on erittäin kannattava. Syklistä yritystä tutkivan täytyy ensiksi selvittää, mikä aiheuttaa syklin ja missä vaiheessa sykliä mennään. Syklisen yrityksen liikevaihto saattaa laskea vain sen vuoksi, että syklissä mennään kohti aallonpohjaa.

Minulta kysytään ajoittain, että mikä p/e-luku on hyvä. Näiden esimerkkien perusteella lienee jo selvää, että kysymykseen on mahdoton vastata, jos yrityksen liiketoiminnasta ei ole näkemystä. Pelkän yhden tunnusluvun perusteella ei muutenkaan kannata tehdä sijoituspäätöksiä.

Mikä jutun yrityksiä yhdistää? Olen sijoittanut niihin kaikkiin. 

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

Osakemarkkinoiden anatomiaa

Amerikkalaiseen NASDAQ-pörssiin oli listattu lokakuun loppupuolella 3424 yhtiötä. NASDAQ luokittelee suurimman osan yhtiöistä pieniksi, siis small, micro tai nano cap -kategoriaan.

Kuva. NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden määrä jaettuna NASDAQ:in
määrittelemiin kokoluokkiin. Lähde: NASDAQ.

NASDAQ:issa mega cap -yhtiötä ei ole kuin muutama kappale. Yhtiöt ovat tuttuja: Google, Amazon, Apple, Cisco, Facebook, Intel ja Microsoft. Kaikki kansainvälisiä teknologiajättejä. Mega cap -kategoriaan pääsee, jos yhtiön markkina-arvo on vähintään 200 miljardia dollaria. 

Helsingin pörssiin listattujen firmojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli Pörssisäätiön mukaan 223 miljardia euroa viime vuoden lopussa. Eli siis suurin piirtein yhden NASDAQ:in mega cap -yhtiön verran.

Suuria mega ja large cap -yhtiöitä on lukumäärällisesti vähän, mutta yhdessä ne muodostavat enemmistön NASDAQ:iin listattujen yhtiöiden markkina-arvosta.

Pörssien rakenne on muuallakin samankaltainen. Murto-osa listatuista yhtiöistä on suuria, mutta leijonanosa pörssiin listattujen yhtiöiden markkina-arvosta koostuu suurista yhtiöistä.

Entä pörssin ulkopuolella?

Yhdysvalloissa oli vuonna 2012 yhteensä 27 miljoona yritystä US Business Censuksen mukaan. Yhtiöistä 7,8 miljoonaa työllistää vähintään yhden työntekijän.

Maailmanpankin mukaan Yhdysvalloissa oli vuoden 2017 lopussa 4336 listattua kotimaista yritystä. Luku tuntuu pieneltä verrattuna NASDAQ:in 3424 yhtiöön. Yhdysvalloissahan on muitakin pörssejä ja New York Stock Exchange on NASDAQ:ia suurempi. Kotimaisten yritysten pieni määrä verrattuna pörssien tarjontaan selittyy sillä, että yhdysvaltalaisiin pörsseihin on listattu roppakaupalla ulkomaisia yrityksiä.

Forbes-lehden mukaan liikevaihdolla mitattuna suurimmat yhdysvaltalaiset listaamattomat yhtiöt 2017 olivat:

1. Cargill
2. Koch Industries
3. Albertsons.
4. Deloitte
5. PriceWaterhouseCoopers
6. Mars
7. Publix Super Markets
8. Bechtel
9. Ernst & Young
10. C&S Wholesale Grocers

OTC-markkinoilla (engl. over-the-counter) käydään kauppaa joidenkin listaamattomien yhtiöiden osakkeilla. Yhdysvaltain suurimman listaamattomien yhtiöiden kauppapaikan, OTC Market Groupin, listoilta löytyy kymmenisen tuhatta yhtiöstä. Niistäkin osa on ulkomaisia yrityksiä.

Mitä merkitystä tällä on sijoittajalle?

Kannattaa muistaa, että häviävän pieni osa yhtiöistä on listattu pörssiin. Yhdysvalloissa esimerkiksi alle promille kaikista yhtiöistä. Jos yhtiön osakkeita ei ole listattu edes OTC-markkinoille, joutunee osakkeita halajava matkustamaan paikan päälle hieromaan kauppaa yrittäjän kanssa. Aika paljon hankalampaa ja hitaampaa kuin osakkeiden osto napin painalluksella nojatuolista?

Listaus nostaa yrityksen arvostuksen yleensä monikertaiseksi. Tyypillisen listaamattoman yrityksen kauppahinta on muutama kertaa käyttökate. Pörssissä yhtiöistä saatetaan maksaa jopa 50 kertaa tuloksen verran, siis p/e 50.

Eikö pääoma kannattaisi suunnata pörssin ulkopuolelle? Samalle rahalle saisi melkein automaattisesti paremman tuoton, jos hintataso on kerran matalampi.

Pörssin ulkopuolelle siirryttäessä osakkeen likviditeetti romahtaa. Listaamattomien osakkeiden kauppapaikoilla, kuten Amerikassa OTC Markets Group tai Suomessa Privanet, saattaa hyvinkin joutua odottamaan viikkokausia, että toimeksianto toteutuu. Jos yhtiötä ei vaihdeta missään, voi kaupan hierominen kestää vuosia. Pörssin ulkopuolelle täytyy lähteä Warren Buffettin asenteella, eli siis osake on tarkoitus pitää ikuisesti.

Pörssiyhtiöiden toimintaa ja tiedottamista säännellään länsimaissa tiukasti. Listaamattomilla yhtiöillä on enemmän liikkumavaraa. Harvalla listaamattomalla yhtiöllä on töissä sijoittajasuhteista vastaava johtaja ja sijoittajatiedotusta ei usein ole ollenkaan. Listaamattomasta yhtiöstä voi olla vaikea saada tietoa.

Suuria yhtiöitä on pörssissä lukumäärällisesti vähän, mutta niiden osuus kaikkien pörssiin listattujen yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta on suuri.  Leijonanosa osakemarkkinoiden seuraamiseen käytetyistä resursseista suuntautuu suuriin yrityksiin. Suuryhtiöihin sijoittava laittaa oman pääomansa kaikkein kilpailluimmalle alueelle.

Pienten yhtiöiden markkinoilta löytää nopeasti yhtiöitä, joita ei seuraa yksikään analyytikko. Sijoittaja joutuu usein tutustumaan yhtiöön ihan perusasioista asti. Pienet yhtiöt, etenkin ulkomailta, ovat lähes takuuvarmasti tuiki tuntemattomia.

Sijoittajatiedotuksen laatutaso laskee nopeasti siirryttäessä pienempiä markkina-arvoja kohti. Hinnoitteluvirheiden todennäköisyys kasvaa, mutta samalla hinnoitteluvirheen löytäminen vaikeutuu tiedon puutteen vuoksi.

Suurten yhtiöiden markkinat lienevät kaikkein tehokkaimmat. Suuryhtiöitten osakkeet tarjoavat pahimpien kriisi- tai kupla-aikojen ulkopuolella tasaista ja varmaa tuottoa, eli suuryhtiöiden osakkeilla voi rikastua hitaasti. Pienissä yhtiöissä taas löytyy loistavia tilaisuuksia rikastua nopeasti tai sitten köyhtyä nopeasti.

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.