Sosiaalisen median aikakaudella sijoittajalta ei puutu
tietoa. Ennemminkin sitä tunkee joka tuutista. Arvokkaan tiedon määrä ei ole juuri
lisääntynyt, vaan tyhjänpäiväinen roska täyttää kaikki kanavat. Sosiaalisesta
mediasta voi olla valtavasti hyötyä, mutta vain jos sijoittaja osaa löytää laadukkaan
tiedon.
Tyypillistä sijoituskeskustelua palstoilta
>
Veikkaan että ensi viikolla menee X Euroa rikki
>
Itsekin ostin viime viikolla
>
Uskotteko että tätä pääsee ostamaan dipistä?
Tätä saattaa jatkua sivukaupalla. Yleistä kantaa
noudattelevaa mielipidettä kehutaan, koska postaaja on "meidän"
kanssamme samaa mieltä. Keskustelupalstat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa
sosiaalisesti. Valitettavasti virheellinen sijoitusteesi ei muutu hyväksi,
vaikka sitä palstoilla kehutaan. Pahimmillaan palstakeskustelu luo joukkoilluusion
hyvästä sijoituskohteesta ja myöhemmin tappion kaikille osallistujille. Sekään
ei tosin tunnu niin pahalta, sillä yhdessähän me mentiin metsään.
Markkinakommentit
Osakeindeksit
laskivat kautta linjan, koska sijoittajat realisoivat voittojaan pitkän
nousupyrähdyksen jälkeen.
NASDAQ OMX Helsingissä tehtiin huhtikuussa yli 80 000
kauppaa, eli keskimäärin 4 000 kauppaa pörssipäivässä. Maailman isoissa
pörsseissä volyymi on moninkertainen. Jo Helsingin pörssin vaihdosta lienee
täysin mahdotonta selvittää, miksi nuo kaupat tehtiin. Mistä kommentin
kirjoittaja sitten on saanut tuon tiedon?
Asiantuntijoiden haastattelut mediassa
Asiantuntijalausunnoista ei ole mediassa koskaan pulaa. Sen
ja sen alueen osakestrategi pläjäyttää mielellään ilmoille arvion, sehän
markkinoi sekä henkilökohtaista osaamista että firmaa. Hurjin näistä lienee
jenkkilän Jim Cramer, joka kertoo mielipiteensä televisiossa huutamalla naama
punaisena. Näihin uskova piensijoittaja muuttuu tuuliviiriksi, jonka suunta
kääntyy vähän väliä. Asiantuntijat ovat nimittäin eri mieltä asioista.
Lehtijutut
Menestyviä yrityksiä juhlitaan mediassa. Positiivisesta
jutusta syntyy helposti into ostaa osaketta. Suora sijoitus on kuitenkin aina
veto siitä, että markkinan odotukset osakkeen kehityksestä ovat väärät.
Jatkuvat kehut mediassa näkyvät yleensä kurssissa. Samaa mieltä olemalla onnistuu
harvoin tienaamaan.
Sijoitusblogit
Kuka tahansa pystyy nykyaikana bloggaamaan. Siksipä
sijoitusblogien kirjo onkin melkoinen. Blogit ovat täynnä erilaisia väitteitä
ja tietoa sijoituskohteista. Oman kokemukseni perusteella siitä merkittävä osa
on virheellistä.
Signaali kohinasta
Olen nyt haukkunut sosiaalista mediaa monella tavalla. Oma
sijoitustyylini nojaa silti vahvasti sosiaalisen median käyttöön.
Kvalitatiivisia sijoitustilaisuuksia etsivä pääsee nimittäin paljon vähemmällä vaivalla etsimällä
valmiita ideoita netistä, sillä valmiiden ideoiden tutkiminen on tehokkaampaa
kuin uusien repäiseminen tyhjästä.
Sosiaalisen median tuottamassa roskatulvassa on helmiä
joukossa. Sijoittajan kannattaakin tunnistaa omalle sijoitustyylille sopivat
tietolähteet ja seurata niitä tarkkaan. Yhteenkään tietolähteeseen ei kannata
luottaa ennen kuin on tarkistanut lähteen väitteen. Netissä kuka vaan voi
esittää ketä vaan ja väittää mitä vaan. Hiljalleen hyvät tietolähteet erottuvat muista.
Parhaillaan sosiaalisen median avulla:
- Saa tiedon uusista sijoitustilaisuuksista lähes reaaliajassa
- Löytää laadukasta analyysiä ilmaiseksi
- Pääsee rakentamaan verkostoja sijoittajien kanssa.
Lopuksi
Huono sijoitusidea on yhä huono, vaikka se joukolla hyväksi
todettaisiin. Tuen tarve omille sijoituspäätöksille on psykologinen virhe,
josta pitää päästä eroon. Oikeasti toimiva sijoitusyhteisö tarjoaa idean suitsutuksen
sijasta rakentavaa kritiikkiä ja idean jatkokehitystä.
Piensijoittaja on usein kuin tuuliviiri, joka heiluu
sijoitustiedon tulvassa. Jostain pitäisi kuitenkin löytää se oma polku ja
seurata sitä vankkumatta. Indeksirahastoihin sijoittaminen olisi monelle
oikeasti paras vaihtoehto.
Sosiaalinen media on loistava työkalu sijoittajalle, joka osaa
sitä käyttää oikein ja jonka oma näkemys on riittävän vahva. Laadukkaiden
tietolähteiden avulla pääsee mukaan tilaisuuksiin, joista ei muuten voisi kuin
uneksia.
Kuva: © Mike Frajese / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.
10 kommenttia:
"Parhaillaan sosiaalisen median avulla"-listaan voisi lisätä osakkeen seuraamisen. Jotkut bloggarit (kuten arvosijoittaja) seuraavat tekemiään sijoituksia. Tämä vähentää osakkeen seuraamistyötä merkittävästi.
Ensimmäinen shorttini oli Motorolan rakentama satelliittipuhelinverkko, Iridium, 90-luvulla. Verkkoa pystyi käyttämään missä tahansa, mutta se ja puhelimet olivat ällistyttävän kalliita. Iridium menikin vararikkoon alle vuodessa.
Innoissani ideastani kirjoitin teesin Fool.comin Iridium palstalle. Toivoin, että löytäisin reikiä teesistäni ja kuulisin muiden mielipiteitä. Palstalla tuntui olevan ihmisiä, jotka ymmärsivät asiasta.
Useat lukijat olivat ilmeisesti sijoittaneet Iridiumiin ja näkivät ideani henkilökohtaisena loukkauksena. Heitä ei kiinnostanut miettiä Iridiumin shorttaamisen meriittejä vaan he hyökkäsivät henkilöni kimppuun. Poistuin palstalta, enkä enää palannut, vaikka mielessä kävi pieni kuittailu osakkeen romahdettua.
Tästä on aikaa jo 15 vuotta, mutta asiaansa uskovan joukon raivo jäi mieleeni. Kyseessä oli loppujen lopuksi vain eriävä mielipide. Jotkut rauhoittelivat hyökkääjiä, mutta jäivät vähemmistöön.
En voinut tuolloin käsittää mitä noihin kavereihin meni. Shorttauksessa on suuremmat riskit kuin omistamisessa ja kuvittelin että osakkeen omistajat olisivat halunneet kuulla perustellun shortti-teesin. Eivät halunneet :-)
"Sosiaalinen media on loistava työkalu sijoittajalle"
Minä uskon, että some parantaa kilpailukykyämme olennaisesti.
Kaupallisista palveluista (esim. Morningstar) muutamalla sadalla eurolla ostettu analyysi on yksityiskohtaista, mutta hampaatonta. Analysoijalla ei voi olla vahvoja mielipiteitä, ettei suhteet heikkene loukkaannu. Kun analyysit lisäksi keskittyvät isoihin firmoihin, niin niiden hyöty on kyseenalainen. Analysteillä on teräviä mielipiteitä, mutta niistä pitää maksaa kymmeniä tuhansia eli pitää olla ostamalla millillä että kannattaa.
Yksityisten sijoittajien ei tarvitse miellyttää ketään ja heiltä saa somen kautta mielipiteitä ilmaiseksi. Kunhan erottaa hyvät akanoista.
Näillä kavereilla on usein omat rahat sijoitettuna osakkeisiinsa ja monet elävät sijoituksillaan päinvastoin kuin pankkien "sijoitusneuvojat". Miten voi uskottavasti edes suositella sijoitusta jos ei omista sitä?
Mediassa vaaditaan ajoittain lyhyeksi myymisen kieltämistä. Lyhyeksi myynnin vastustajilta jää yleensä kokonaan huomaamatta, miten hankalaa ja riskialtista lyhyeksi myynti on. Siinähän periaatteessa yksi huono veto voi tuhota koko salkun. Ihmettelen myös miksei huijausten ja toimimattomien liiketoimintamallien paljastamista nähdä arvokkaaksi.
Ego tuhoaa sijoittajan tuloksia. Sijoitusidean arvostelu koetaan itseen kohdistuvana, minkä jälkeen oikea keskustelu on mahdotonta. Kuitenkin nimenomaan rakentava kritiikki on arvokkainta palautetta omalle sijoitusidealle.
Isojen talojen analyytikkojen mielipide vaikuttaa kursseihin. Siksi on ongelmallista, jos esimerkiksi analyytikko ostaa ensin osaketta ja sitten upgreidaa sen. Käsittääkseni jotkut talot kieltävät/rajoittavat analyytikon kaupankäyntiä osakkeilla, jotka kuuluvat kyseisen analyytikon "avaruuteen".
Lukisin silti mielelläni laadukkaiden talojen analyysiä:) Mielestäni kiinnostavimpia ovat kokonaista sektoria koskevat laajemmat raportit, joiden avulla saa paremman käsityksen siitä, mihin tarkkaan ottaen yritykset sijoittuvat arvoketjussa. Tuon saaminen selville ilman analyytikkomateriaali vie tyypillisesti mielettömän määrän aikaa.
Esimerkiksi amerikkalaisten piensijoittajien kanssa verkottuminen on ollut hyvin vaikeaa ennen somea. Nyt se on yhtäkkiä helppoa. Sijoitusavaruus skaalautuu vaivattomasti Suomen rajojen yli. Tämän täytyy näkyä sijoitustuloksissa.
Aijai, kun hyvää tekstiä. Huomaan heti nousevani takajaloille ja puolustuskannalle. Se osoittaa, että pisto on osunut. Alkuun lähtisin heti kehumaan sosiaalisen median keskustelupalstojen mahdollisuuksia. Olen itse laiska (ja mukavuuden haluinen) tekemään itse analyysiä. En ehkä tarpeeksi kyseenlaista sosiaalisen median tiedon oikeellisuutta.
Kirjoitus johti itsetutkeskeluun ja kiitos siitä. Omat johtopäätökseni on hyvin samankaltaiset, Hyvää tietoa on saatavilla ja helposti. Huomasin samalla, että minulla on olemassa tietty suodatus. Tietyt kirjoittajat ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, samaten yhtiöiden kohdalla on suodatusta. Analyytikot, hmm, en oikein heistä perusta. Etsinkö silti sieltä vahvistusta ajatuksellini ja vaikuttaako heidän esityksen mielipiteisini. Todennäköisesti. Pitääpä tarkailla tilannetta.
Tämä Charlie Mungerin luento sopii aiheeseen https://www.youtube.com/watch?v=pqzcCfUglws
Charlie puhuu siitä, miksi ihmismieli tekee helposti vääriä päätöksiä.
Olin itse aktiivinen keskustelupalstoilla ennen kuin sijoitusblogeja oli paljon tarjolla. Muistan että palstoilta kannatti etsiä henkilöitä, joiden mielipiteillä oli "alphaa". Siis ihan samalla lailla kuin blogimaailmasta.
Analyytikkoja vähätteleviä mielipiteitä tyyliin "nehän ovat aina väärässä" kuulee vähän väliä. Olen itse työskennellyt useaan otteeseen tehtävissä, joissa työnanatajani on tilannut isolta talolta analyytikkopalveluja. Olen voinut soittaa analyytikolle ja kysellä jonkin yrityksen tai toimialan tilanteesta. Noissa puheluissa olen lähes joka kerta oppinut jotain uutta, vaikka kyseessä olisi toimiala, jolla työskentelen. Tuon perusteella kunnioitan analyytikkojen osaamista.
Omia osakeanalyysejäni auttaisi melkoisesti, jos voisin soittaa tutkimani alueen analyytikolle ja kysyä kysymyksiä. Sijoitusteesin kehittäminen on kuitenkin sijoittajan itsensä kontolla. Analyytikko on ennemminkin yrityksen ja sektorin tietopankki, jonka avulla kokonaiskuvan muodostaminen käy nopeasti.
Jos oikeasti voisi soittamaan analyytikolle ja asian ymmärtävä kaveri selittäisi tilanteen. Wow! Moni virheeni olisi jäänyt tekemättä. Pyytäisin heidän mielipidettään kaikista ajatuksistani ja päätöksistäni. Veikkaan, että tulokseni paranisi yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Ei tosiaan ole mitään syytä uskoa, etteivät analyytikot osaa hommaansa. Heidän osaamisensa vain sekoitetaan sijoitustuotteiden markkinointiin, joka pursuaa kusetusta ja rahastojen huonoon menestykseen.
Näinhän se menee, että massat tekee mitä massat tekee.
Itse joudun viimeksi tänään pettymään juurikin tekstissä esitettyihin asioihin päästessäni kokeilemaan Sharevilleä.
Ehkä odotin hieman liikaa olettaessani, että löytäisin ainakin yhden tai kaksi joilta löytyisi samoja osakkeita kuin itseltäni joka toisaalta olisi viitannut vahvasti samanlaiseen ajattelutapaan ja/tai samojen lähteiden seuraamiseen.
Ikäväkseni jouduin kuitenkin pettymään.
En toki halua vähätellä muiden sijoituksia, mutta näin se vaan on, että "osinkopersojen" ja pelkästään kotimaahan sijoittavien kanssa löytyy todella vähän yhteistä - ainakin mitä sijoittamiseen tulee.
Toisaalta kyllä ymmärrän, että monet hyvät firmat lentävät tutkan alapuolella, enkä pääsääntöisesti löydä edes rapakon toiselta puoleltakaan kuin muutamia hyviä blogeja + seekingalpha silloin tällöin + corner of berkshire and fairfaxin foorumit.
Ehkä tässä kaikessa on kuitenkin sellainen kultainen reunus, että jos puhdas fundamenttisijoittaminen yleistyisi, se vastaavasti saattaisi nostaa niiden vähemmän tunnettujen firmojen kursseja, joita itse pitää silmällä.
Myönnettävä se kuitenkin on: välillä on perkeleen yksinäistä ajatella eri tavalla.
Heh:) Niinpä.
Hyvät blogit tuppaavat muuttumaan maksullisiksi, minkä vuoksi uusia lähteitä saa metsästää koko ajan.
Itse olen miettinyt, miten indeksisijoittaminen vaikuttaa. Sen suosiohan on räjähtänyt 2000-luvulla ja indeksirahastot/ETF:t omistavat koko ajan suuremman osan ainakin suurista ja keskisuurista firmoista. Indeksiraha on yksittäisen firman kannalta "tyhmää", sillä indeksirahaa pyörittää lähinnä sijoittajapsykologia. Tuo saattaa tarkoittaa hinnoitteluvirheiden lisäätymistä?
Lähetä kommentti