Yrittäjän ja sijoittajan ero?

perjantai 23. lokakuuta 2015
Tämän blogin lukijat kai sijoittavat itsekin. Toiset pieniä summia, toiset suurempia. Jotkut ehkä jopa elävät pääomansa tuotoilla. Veikkaan kuitenkin että harvempi on yrittäjä. Sijoitustilaisuudet näyttävät yrittäjälle ja sijoittajalle erilaisilta, vaikka molemmat pyrkivät saamaan pääomansa tuottamaan.

Sijoittaja voi hyppiä kukasta kukkaan

Pörssiyhtiön osakkeen saa myytyä tai ostettua napin painalluksella. Usein kauppa menee läpi sekunnin murto-osassa. Entä yrittäjän osakkeet? Yrittäjän kauppa saattaa olla kuukausien neuvottelun tulos.  Uuteen tilaisuuteenkaan ei pääse mukaan kädenkäänteessä, sillä yrityksen käynnistäminen vie vuosia.

Helppo ja nopea kaupankäynti pörssissä houkuttelee harkitsemattomiin kauppoihin. Etenkin piensijoittaja lankeaa hetken mielijohteesta typeriin kauppoihin kerta toisensa jälkeen. Tutkimukset piensijoittajien keskimääräisestä menestyksestä ovatkin karua luettavaa.

Yrittäjällä ei ole varaa hötkyillä. Virheistä kun ei pääse helposti eroon. Yrityksen epäonnistuminen voi johtaa henkilökohtaiseen konkurssiin, eikä avioerokaan ole harvinainen seuraus. Aika paljon rajumpaa kuin taivaan tuuliin haihtuneet tuotot?

Pienyrittäjä ei pysty hajauttamaan

Taloustieteen oppikirjojen mukaan laaja hajautus laskee sijoituksen riskiä.  Pörssiosakkeita voi ostaa pienissä erissä ja rahoitusteollisuus tarjoaa kaiken kirjavia rahastoja, jotka ovat itsessään jo hajautettuja. Kuka tahansa piensijoittaja pystyy halutessaan hajauttamaan salkkunsa laajasti.

Yritystoiminnan hajauttaminen laajaan joukkoon erilaisia yrityksiä eri alueilta laskisi varmaan riskiä. Se vaan ei ole käytännössä ainakaan pienyrittäjälle mahdollista. Tyypillinen pienyrittäjä sijoittaa omaan firmaansa kaikki rahansa ja pankista lainaa päälle, Vaikka pääomaa olisi on vuorokaudessa yhä 24 tuntia. Aika ja osaaminen eivät veny loputtomiin.

Ulkomaat ovat yrittäjälle kaukana

Sijoittaja ostaa sillä samalla napin painalluksella ihan yhtä hyvin osakkeen Yhdysvalloista kuin kotosuomesta. Ainakin länsimaiden pörssit ovat avoinna, jos vain niihin halajaa.

Yrittäjälle rajan ylittäminen on hankalaa. Esimerkiksi Yhdysvallat olisi mielettömän paljon laajempi markkina kuin kotosuomi. Kuitenkin laajeneminen edes Ruotsiin tai Viroon on työn, tuskan ja melkoisen riskinoton takana. Ulkomaille suuntaava liikeidea vaatii melkoisen rahoituksen ja edes plussalle pääseminen saatikka kelvollisten tuottojen saavuttaminen vie vuosikausia.

Hämmästyttävää että suomalaiset piensijoittajat eivät hyödynnä helppoa pääsyä maailman markkinoille?

Sijoittajan vastuu on rajattu

Osakkeen ostaja vastaa sijoittamansa summan verran, ei enempää. Yrittäjältä voi hyvin mennä ihan kaikki. Miksi? Osakeyhtiön omistajan vastuuhan on rajattu, oli yhtiö julkinen tai yksityinen? Omistajat sijoittavat kukin oman osuutensa osakepääomasta ja sen voi menettää, muttei sen enempää?

Aloittava yhtiö saa ani harvoin rahoitusta pelkkää yritystä vastaan. Yleensä omistajat joutuvat panttaamaan omaisuuttaan lainojen takeeksi. Monen yrittäjän koko omaisuus on kiinni takauksissa. Konkurssin sattuessa suurin tappio ei olekaan osakkeiden arvon nollaantuminen, vaan se että koti lähtee alta.

Yrittäjä on vastuussa lakien ja säännösten noudattamisesta, työturvallisuudesta ja asiakkaiden turvallisuudesta. Yrittäjälle saattaa paukahtaa täysin uusi vastuu, jos sattuu onnettomuus tai joku pykälä jää täyttämättä. Tietämättömyyteen on turha vedota. Yrittäjän pitää osata ja tietää ihan kaikki. Kävin itse viime keväänä kysymässä kaupungin yritysneuvonnasta puuttuuko omalta yritykseltäni vielä ehkäpä jokin lupa tai ilmoitus. Epäilivät että melko todennäköisesti kaikki tarpeellinen on haettu, mutta eivät olleet ihan täysin varmoja.

Lopuksi

Monet yrittäjät ovat myös sijoittajia. Ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun oman yrityksen tuotoista alkaa jäädä pääomaa sijoitettavaksi. Yrittäjä ymmärtää riskinoton ja on sijoittamiseen valmiimpi kuin keskimääräinen palkansaaja.

Warren Buffett kehottaa tutkimaan sijoituskohdetta kuin ostaisi koko firman. Moni tulkitsee tämän yksinkertaiseksi tunnuslukukikkailuksi, kuten yritysarvon käytöksi laskelmissa markkina-arvon sijasta. Oikeasti Warren neuvoo tutkimaan sijoituskohteita kuin yrittäjä, onhan hän itsekin yrittäjä.

Yrittäjän sijoituskohteiden pitäisi olla parempia kuin sijoittajan, onhan osakkeen likviditeetti heikko, "salkku" keskitetty yhteen kohteeseen ja riski huonosti rajattu. Jos riittävän hyvää liikeideaa ei löydy, voi rahat aina laittaa indeksirahastoon tai valikoituun joukkoon osakkeita pörssistä. Yrittämään ei kannata lähteä väkisin!

Itse olen tällä hetkellä sekä sijoittaja että yrittäjä. Omien sijoituskohteitteni johdon toiminta rupeaa ajoittain ärsyttämään toden teolla.  Toisinaan sitä jopa kuvittelee, että osaisi itse paremmin. Oman firman pyörittäminen palauttaa jalat tukevasti maan kamaralle. Toisten tekemisen arviointi ja arvostelu ei vaadi samaa osaamista kuin se varsinainen tekeminen. Moniko taidekriitikko on myös osaava taiteilija? 

Haluan sijoittaa yhtiöihin, joissa johdolla on merkittävä määrä omaa rahaa pelissä. Toisin sanottuna niitä johtaa yrittäjä, joka tienaa kun yritys menestyy ja tekee tappiota kun yritys häviää. Monesti tässä kohtaa sijoituskirjassa väitetään, että sijoittaja ja yrittäjä ovat silloin samalla viivalla. Yrittäjä kuitenkin pyörittää toimintaa oikeasti, kun sijoittaja taas seuraa toiminnan tuloksia ja joko kiittelee tai kitisee.

Yrittäjän ja sijoittajan ero taitaa olla loppujen lopuksi se, että toinen analysoi mukavasti nojatuolista ja toinen vääntää kädet savessa.

Kuva: © Thorben Wengert / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

10 kommenttia:

TT kirjoitti...

Aika vähän tuli mielestäni yrittämistä puoltavia perusteluja tässä kirjoituksessa. Lukisin mielelläni myös niistä lisää.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Jutun ajatuksena oli luodata yrittäjän ja sijoittajan eroa. Eli siis sitä miten sijoitustilaisuudet näyttävät erilaisilta yrittäjällä ja sijoittajalle.

En tiedä tulenko kirjoittamaan yrittämistä mainostavaa juttua. Yrittäminen kun ei sovi kaikille.

Miska kirjoitti...

Huippu on hiljentynyt talven viettoon.
Onko tarkoitus palata täksi ajaksi kirjoittamaan blogia?
olisi mukavaa nähdä uusia postauksia.

Aiheeseen liittyen:
Ole aina kriittinen taidoistasi sijoittajana ja ole valmis kyseinalaistamaan taitosi.
Ei ole tärkeää mitä tiedä vaan mitä et tiedä.
Charlie Munger onkin sanonut ettei sinun tarvitse olla kovinkaan viisas vaan riittää että olet keskiarvoa järkevämpi.
Pysy rajojesi sisällä mitä voit ymmärtää. (Cicle of competence.)

Kiitos hienoista postauksistasi.

Kinski kirjoitti...

Taitaa todella olla niin, että oma yrittämisen kokemus lisää nöyryyttä toisten osaamisen edessä.

Omalla kohdalla se ensimmäinen ja suurin virhe oli, että tosiaan kuvittelin, että kassaan kilahtava kenkälaatikollinen kahisevaa kuukaudessa oli muka kokonaan omaani.

Luulo korjautui nopeati, onneksi ei lopullisella tavalla vaan laskutaito löytyi.

"...Yrittäjä kuitenkin pyörittää toimintaa oikeasti, kun sijoittaja taas seuraa toiminnan tuloksia ja joko kiittelee tai kitisee..."

Sijoittajalle tosin maksetaan myös hikoilemisesta - kylmän hien hikoilemisesta eli riskistä.

Kirjoittajan näkökulma on mielestäni hyvä.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Miska: ensimmäinen prioritteetti on lomailla:) Huipun käynnistäminen oli uskomaton puristus. Omaan sijoitustoimintaa ei jäänyt juuri aikaa. Ehdin lähinnä seurata salkkuni sijoitusten kehitystä ja sitäkin aika heikosti.

Seuraavaksi pitäisi saada uusien tilaisuuksien haku taas kunnolla käyntiin, jotta olisi jotain mistä kirjoittaa.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Kinski; sitä kylmää hikeä on myös yrittäjälle tarjolla:), eli kyllä sekä yrittäjälle että sijoittajalle maksetaan riskistä. Molempien täytyy myös pitää huoli siitä, että valitsevat tilaisuudet niin että onnistuessa riskinotosta saa riittävän hyvän palkkion.

Lauri Suoranta kirjoitti...

Kirjoituksessa esitettyihin kohtiin liittyy paljon nyansseja, joista saisi varmasti kirjan aikaiseksi. Jatkan listaa kahdella riskinotto/palkkio-suhteeseen keskeisesti vaikuttavalla tekijällä:
1) Kuinka paljon pääoman hallinta vaatii omaa työtä, ja mikä on sen vaihtoehtoiskustannus? Sijoittaja voi selviytyä kohtalaisen kevyellä työpanoksella, ja ilman merkittävää hoidettavaa pääomaa iso työpanos ei ole edes mielekäs. Yrittäjän täytyy aina investoida paljon työn muodossa, mutta kaikki yrittäminen ei sido merkittävästi pääomaa.
2) Verotus on erilaista yrittäjällä ja sijoittajalla, joskin molemmilla on tiettyjä edellytyksiä vaikuttaa siihen toiminnan saavutettua riittävän skaalan. Yksityishenkilönä sijoittavan verotus on Suomessa niin ankaraa ja epäjohdonmukaista, ettei iso riskinotto kannata. Matalariskisissä kohteissa taas verotetaan inflaatiota. Kotimaan verotuksen pahimpia vikoja voi koittaa paikata sijoitusvakuutuksella, mutta ne ovat kansainväliselle sijoittajalle ongelmallisia esimerkiksi osinkojen lähdeverotuksen ja valuutanvaihtokulujen suhteen. Yrittäjä saattaa toiminnan jatkuessa nauttia melko hyvästä verokohtelusta, mutta tänään yrityksen perustavan on mahdotonta ennakoida millä verokannalla hänen luomaansa liikearvoa tullaan verottamaan, kun hän jonain päivänä luopuu firmastaan.

Jussi Koskinen kirjoitti...

Jaan omistamiseen ja liiketoiminnan johtamisen työn kolmeen osaan:
1. Sijoittajaroolissa valitaan omaisuuslaji ja liiketoiminta johon sijoitetaan
2. Omistajajohtaminen on hallitustyötä, jossa päätetään liiketoiminnan tavoitteista ja strategiasta sekä mahdollisesta uudelleen suuntaamisesta
3. Operatiivinen johtaminen on toimitusjohtajan ja johtoryhmän työtä

Yrittäjän työstä usein 95% osuu kohdan 3 alueelle, kun taas sijoittaja tekee vain alueen 1 työtä.

arvosijoittaja@gmail.com kirjoitti...

Lauri: näen itse yrittäjän pitkälti Robert Kioysakin (kirjoittanut esim. Rich dad poor dad, cash flow quadrant) määritelmän mukaan. Kioysaki luokittelee ihmiset neljään ryhmään:

- palkansaajat
- itsensätyöllistäjät
- yrittäjät
- sijoittajat

Itsensä työllistäjä myy omaa työtään samoin kuin palkansaaja, mutta asiakkaita on enemmän kuin yksi. Yrittäjä taas pyrkii kehittämään systeemin, joka pitkän päälle tuottaa rahaa yrittäjän omasta työstä riippumatta.

Moni yrittämisen muoto, joka ei vaadi paljoa pääomaa, on tosiasiassa itsensä työllistämistä. Vaikkapa yhden miehen konsulttifirma. Suomessa itsensä työllistäjät ovat yleensä lain edessä yrityksiä, koska verottaja ei tunne esim. Saksan kaltaista freelancerin statusta. Viime aikoina yleistyneet laskutusosuuskunnat jms saattavat ehkä muuttaa tilannetta ainakin pienen volyymin itsensätyöllistäjien kohdalla.

Yrittäjä laittaa likoon merkittävän määrän pääonmaa ja yleensä työllistää muita. Pitkän päälle suurin osa yrityksessä tapahtuvasta työstä pitäisi olla muiden kuin yrittäjän tekemää. Muuten on loppujen lopuksi kyse itsensä työllistämisestä. Tämä ei tarkoita ettei yrittäjällä itsellään olisi paljon töitä yrityksen pyörittämisessä:)

arvosijoittaja@gmail.com kirjoitti...

Jussi: olen tuosta työnjaosta pitkälti samaa mieltä.

Lähetä kommentti