Englantilainen herkkukauppias

Joseph William Thornton avasi vuonna 1911 makeis- ja herkkukaupan Sheffieldiin. Liikeidea oli palkata joukko hyvännäköisiä nuoria naisia myymään herkkuja. Kauppa kävikin hyvin. Nyt yli sadan vuoden kuluttua kauppoja on 260 ja yhtiö on Englannin kolmanneksi suurin pakatun suklaan valmistaja.

Maailma muuttui, yritys ei

Thorntons plc selvisi molemmista maailmansodista ja niitä seuranneesta Englannin imperiumin hajoamisesta. 80-luvulla alkanut elintarvikemyynnin siirtyminen supermarketteihin yllätti kuitenkin yrityksen perusteellisesti. Silloisen johdon ratkaisu kasvun hiipumiseen oli massiivinen uusien kauppojen perustamisohjelma, jonka seurauksena liikevaihto kolminkertaistui, mutta aiemmin korkeat marginaalit kutistuivat lähelle nollaa.

Suvun ote yrityksen johdosta on hiljalleen hiipunut siitä lähtien kun yhtiö vuonna 1987 listautui Lontoon pörssiin. Ensimmäinen suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja valittiin vuonna 1996 ja vuodesta 2004 lähtien hallituksessakaan ei enää ole yhtään suvun jäsentä.

Uusi strategia

Thorntons plc haki uutta suuntaa parisenkymmentä vuotta. Johto vaihtui tiuhaan tahtiin ja aina muutoksen jälkeen suunta muuttui. Viimeisin muutos on vuodelta 2011, kun Jonathan Hart nostettiin yrityksen toimitusjohtajaksi. Tällä kertaa näyttää, että lääke ongelmiin saattaa olla viimein löytynyt.

Jonathan Hartin johdolla Thorntons panostaa täysillä tuotteittensa myyntiin kauppaketjujen kautta. Hart erotti jälleenmyynnin muusta liiketoiminnasta erilleen ja rupesi karsimaan kannattamattomia omia kauppoja.  Omien kauppojen määrä onkin vähentynyt neljästäsadasta kahteensataankuuteenkymmeneen ja muutos jatkuu. Seuraavien kolmen vuoden aikana on  tarkoitus sulkea vielä 70 kauppaa.

Pelkkää liikevaihtoa tarkastellessa muutos ei näytä kovin fiksulta. Liikevaihtohan näyttäisi vain siirtyvän omista kaupoista jälleenmyyntiin.

Jälleenmyynnin kannattavuus on kuitenkin omiin kauppoihin verrattuna moninkertainen. Liikevaihto siirtyy siis tuottavammalle alueelle.

Jokerina pakassa on vielä vienti. Tehokkaalla jälleenmyyntikoneistolla on helpompi puskea  tuotteita ulkomaille. Vienti onkin kasvanut mukavasti muutaman viime vuoden ajan. Viime vuonna viennin liikevaihto oli silti vain 6,4 miljoonaa puntaa (3% liikevaihdosta).

Entä se sijoitusteesi?

Todennäköisimmin yritys kehittyy näin:

Omien kauppojen määrän väheneminen nykyisestä 260:stä noin 198:aan siirtää liikevaihtoa kannattavampaan jälleenmyyntiin. Samalla kauppojen marginaalit nousevat jonkin verran, kun heikoimmat kaupat suljetaan. Liikevaihdon kasvuksi olen olettanut kolme prosenttia, joka vastaa suklaatuotteiden markkinan pidemmän aikavälin kasvua.

Liikevoitto kasvaa mukavan näköisesti, mutta ei tämä taida ihan täyttää minun sijoituskriteerejäni:

Pörssikurssi	1,2091
# osakkeita	68640
Markkina-arvo	82 993
Käteinen	1 085
Velat	34 029
Eläkevajaus	27 659
Yritysarvo	143 596

Yritysarvoon nähden arvostus näyttää kohtuulliselta EV/EBIT2016 = 10,5.

Yhtiön eläkevastuissa on 27 miljoonan punnan vajaus. Yhtiö lopetti "defined benefit"-eläkkeen tarjoamisen uusille työntekijöille jo 2002. Silti vanhat eläkevastuut tulevat kiusaamaan vielä muutaman vuosikymmenen ajan. Korkotason noustessa eläkevajaus kaventunee. En kuitenkaan halua spekuloida korkotason kehityksellä, vaan lasken vajauksen sellaisenaan.

Pelkästään omaan pääomaan kohdistuvilla tunnusluvuilla yhtiö näyttää halvalta. P/E 2016 on kymmenen hujakoilla, mikä lienee alhainen arvostustaso näin vahvan tuotemerkin omaavalle yritykselle.

Hyviä verrokkeja yhtiölle ei löytynyt. Englannin markkinan kilpailijoista ainoastaan Mondelez ja Nestle on listattu. Molemmat ovat kuitenkin niin paljon Thorntonsia suurempia, että vertailu tuskin tuottaisi käyttökelpoisia tuloksia.

Lopuksi

Kirjoitin tällä kertaa yrityksestä, joka ei täytä sijoituskriteerejäni. Seikkailupuisto Huipun käynnistämiseen on tänä syksynä uponnut niin paljon aikaa, etten ole ehtinyt käyttää riittävästi aikaa uusien sijoituskohteiden hakuun. Niinpä niitä ei ole löytynyt.  Ajattelin katkaista radiohiljaisuuden ja kertoa yrityksestä, joka näyttää kohtuullisen, mutta ei kuitenkaan riittävän hyvältä.

Ilman eläkevajausta arvostus olisi houkuttelevampi. Todennäköisesti ainakin osa vajauksesta korjaantuu itsestään, kun korot jossain vaiheessa taas nousevat. En kuitenkaan halua luottaa siihen. Eläke-etuus, jossa yhtiö lupaa tietyn eläkkeen suuruuden (engl. defined benefit),  synnyttää vuosikymmeniksi vastuun, jonka suuruus muuttuu täysin yhtiön kehityksestä riippumatta. Tutkin eläkepommeja viime vuoden syksyllä.

Jään seuraamaan Thorntonsin kehitystä ja hyppään mukaan, jos yritys kehittyy arviotani paremmin.

blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.