Salkkuni hyvien yhtiöiden Q4-tulokset

tiistai 9. huhtikuuta 2013
Julkaisen nyt ensimmäistä kertaa erillisen katsauksen hyvien yhtiöitteni liiketoiminnan kehityksestä.




Salkussani on viisi "hyvää yritystä":

  • American Express (AXP)
  • Vodafone (VOD)
  • Strayer Education (STRA)
  • Intel (INTC)
  • Motorola Solutions (MSI)
Ja kaksi hyviin yrityksiin sijoittavaa rahastoa:
  • Berkshire Hathaway (BRK)
  • Seligsonin Phoebus

Ruodin tässä jutussa ainoastaan yritysten tilannetta.  Rahastoista aion kirjoittaa jatkossa vain siinä tapauksessa, että syystä tai toisesta luottamus rahaston manageriin, eli Phoebuksen Oldenburgiin tai Berkshiren Buffettiin, alkaa rakoilla. Rahastojen perusteellinen analysointi vaatisi kaikkien omistusten ymmärtämisen, mikä mitätöisi koko rahastomanagerikonseptin - miksi maksaa hallinnointipalkkiota, jos sitten kuitenkin tekee kaiken analysoinnin itse.

Berkshire Hathaway ei oikeasti ole sijoitusrahasto, vaan sijoitusyhtiö. Miellän kuitenkin sijoituksen rahastosijoitukseksi, sillä rahkeeni eivät riittäisi Berkshire Hathawayn analysointiin - omistettuja yhtiöitä on enemmän kuin suoria sijoituksia erikoistilannesalkussani. Sijoittajalle suotuisasti Warren Buffett ei myöskään oikeasti laskuta hallinnointipalkkiota, sillä Buffettin sadantuhannen dollarin vuosipalkka 427 mijardin dollarin omaisuuden hallinnoimisesta ei ole lähelläkään sitä tavallista kahta prosenttia puhumattakaan vielä usein lisäksi laskutettavasta tulospalkasta.

Aion pitää rahani kiinni hyvissä yhtiöissäni erittäin pitkään, ehkä jopa vuosikymmeniä. Siksi kriteerit sijoituskohteen valintaan ovat täysin erilaiset kuin erikoistilanteissa, joista haluan irroittautua muutaman vuoden sisällä ja joissa katalyytti on usein kaikki kaikessa. Pohjimmiltaan hyvään yhtiöön sijoittava ostaa osuuden ikuisuuteen kasvavasta vapaasta kassavirrasta ja tilaisuuden sijoittaa osan siitä uudelleen erittäin tuottavasti. Niin kauan kuin tuo kassavirta säilyy vahvana eikä osakkeen hinta kasva järjettömän korkeaksi pidän osaketta salkussani.

Motorola Solutions

Vuonna 2012 liikevaihto kasvoi 6 prosenttia lähinnä julkisen sektorin tilausten kovan kasvun ansiosta, sillä liikevaihto yksityiseltä sektorilta laski viitisen prosenttia. Yksityisen sektorin laskusta osa selittyy iDEN-verkkojen hitaalla hiipumisella ja osan johto selittää tilausten syklisenä vaihteluna. Johto uskoo yksityisen sektorin tilausten kääntyvän taas kasvuun vuonna 2013.

Vanhana jenkkiyhtiönä Motorolalla on eläkevastuita, joissa työntekijöille taataan sopimuksessa määritelty eläkkeen taso. Nykyään ne jenkkiyhtiöt, jotka vielä tarjoavat eläkkeitä työntekijöilleen, käyttävät uusiin sopimuksiin mallia, jossa yhtiön kontribuutio eläkerahastoon määritetään eläkkeen suuruuden sijasta (engl. defined benefit vs defined contribution).  Motorolakaan ei ole tarjonnut "defined benefit"-eläkevakuutusta enää aikoihin, mutta vanhat vastuut painavat vielä melkein 30 vuotta.

Sijoituksiin eikä tulonsiirtoihin perustuvan eläkkeen suuruus riippuu tuotosta sijoitusajalta - aika loogista vai mitä?  Eläkesijoitukset täytyy regulaattorin mielestä laittaa suurimmaksi osaksi korkoihin, sillä eihän riskialttiisiin osakkeisiin uskalla laittaa paljoa rahaa? Alhaisen korkotason vuoksi eläkevastuiden riittävyyden arvioinnissa käytettävä tuottoarvio on laskenut vuoden 2007 6,75 prosentista 4,35 prosenttiin. Samalla suurin piirtein vastuut kattava sijoitusmassa on muuttunut 2,8 miljardin dollarin aukoksi. Motorola Solutions on lisännyt eläkerahastoon viime vuosina noin 300 - 400 miljoonaa dollaria täyttämään tuota aukkoa. Vuoden 2012 vapaa kassavirta oli noin 900 miljoonaa dollaria ja Motorola Solutionsin markkina-arvo on noin 17 miljardia, joten nuo vastuut ovat merkittäviä yrityksen arvostukselle. Eläkerahaston leviäminen käsiin on riski sijoitukselleni. Uskon kuitenkin ajan myötä korkosyklin käännöksen korjaavan ongelman.

Lähde: Motorola Solutions.



Motorola Solutions osti viime vuonna 2,4 miljardilla dollarilla 14,5 prosenttia omista osakkeistaan takaisin ja maksoi osinkoa 270 miljoonaa - Motorola Solutions palauttaa pääomaa kiitettävästi omistajille. Lisää on luvassa seuraavina vuosina, sillä johdon tavoitteena on kääntää nettokäteinen nykyisestä 1,7 miljardista negatiiviseksi.

Arvioin osakkeen tuottavan seuraavina vuosina 9-10 prosenttia vuodessa.

Intel

Lehdistö on tuominnut Intelin dinosaurukseksi, jota uhkaa sukupuutto. Tabletit ja kännykät syövät pöytäkoneiden ja kannettavien markkinan ja  ARMin arkkitehtuuriin perustuvat sirut saattavat vieläpä vallata sen, mitä pöytäkoneiden ja kannattavien markkinasta jää jäljelle.

Intelin johto uskoo kasvattavansa liikevaihtoa tänä vuonna muutaman prosentin verran, joka  koostuu rajusta kasvusta servereihin tarkoitettujen sirujen myynnissä ja lievästä kasvusta pöytäkoneissa, kannettavissa ja tableteissa. Intel kasvatti viime vuonna investointeja miljardikaupalla parantaakseen kilpailukykyään tableteissa ja  kännyköissä sekä kasvattaakseen jo nyt pitkää etumatkaansa valmistusprosesseissa. Johto uskoo Intelin pärjäävän jo tänä vuonna paljon aiempaa paremmin tableteissa tai siis kannettavan ja tabletin välimuodoissa, kuten johto itse määrittelee segmentin. Kännyköissä vuosi 2013 jää vieläkin hiljaiseksi, sillä kunnollinen LTE-tuki saadaan mukaan vasta tänä vuonna.

Intelillä on ollut pitkään luja kuristusote PC-markkinasta, mikä on hämärtänyt kuvaa Intelin todellisesta kilpailuedusta sijoittajien mielessä - Intel on valmistusprosesseissa useita vuosia kilpailijoitaan edellä. Sirujen valmistaminen on nykyään niin kallista ja monimutkaista, että enää vain muutama yhtiö pystyy siihen, eikä yksikään kilpailijoista ole lähelläkään Inteliä. Muutama vuosi sitten AMD oli valovuosia edellä 64-bittisessä arkkitehtuurissa, mutta Intel onnistui valmistusprosessinsa vahvuuksien avulla puristamaan AMD:n rinnalle ja ohi. Näin saattaa vielä käydä kännykkäsiruissa varsinkin kun johtavalla valmistajalla Samsungilla on oma lehmä ojassa ja ainakin huhujen mukaan esimerkiksi Apple ei tahdo saada Samsungilta parhaita siruja käyttöönsä.

Arvioin inflaation suuruisella liikevaihdon kasvulla sijoitukseni tuottavan noin kymmenen prosenttia seuraavien vuosien aikana.

Strayer Education

Liiketoiminta kehittyy teesini mukaisesti, minkä vuoksi Strayeristä ei ole tällä erää enempää sanottavaa.

Vodafone

Viime aikoina julkisuudessa on spekuloitu amerikkalaisten jättioperaattorien AT&T:n ja Verizonin ostavan kimpassa Vodafonen ja pilkkovan sen. Tarkoituksena on juttujen mukaan erottaa Vodafonen 45 prosentin omistus Verizon Wirelessista, joka lienee maailman paras teleoperaattori. En itse ota kantaa moisiin huhuihin muuten kuin toteamalla, että tuon osuuden arvo kattaa reilusti yli puolet  Vodafonen markkina-arvosta. Vodafonen omistus Verizon Wirelessissa taitaa olla unohtunut Herra Markkinalta huonojen Eurooppa-uutisten keskellä, sillä markkina ei näytä myöntävän tuolle omistukselle sille kuuluvaa arvoa.

Vodafonen liikevaihdosta 70 prosenttia syntyy Euroopassa, eikä yhtiö ole pystynyt välttämään Euroopan velkakriisiä - sekä liikevaihto että tulos ovat kärsineet. Kehitys on ollut erityisen surkeaa PIIGS-maissa, joissa syntyy noin neljännen liikevaihdosta.

Vodafonella on tilaisuuksia kasvattaa omaa liiketoimintaansa merkittävästi:

- Kehittyvät markkinat. 70 prosenttia liikevaihdosta syntyy Euroopasta, jossa asuu vain kolmannes yrityksen asiakkaista. Asiakkaita on Euroopassa 145 miljoonaa, Intiassa 147 miljoonaa ja Afrikassa 99 miljoonaa.

- Euroopassakin näkyy vielä joskus valoa tunnelin päästä. Vodafone päivittää kiivaasti tukiasemiin LTE-kapasiteettia ja investoi kuituverkkoon Euroopassa. 

- Ison operaattorin skaalaetu. Yrityspuolen ratkaisujen ja Kindlen kaltaisten tuotteiden tukemisessa maailmanlaajuinen peluri on vahvoilla.

Arvioin sijoitukseni tuottavan noin 11-13 prosenttia vuodessa.

American Express

Q4- raportista:

"Capital Distribution to Shareholders: During 2012, approximately 98% of capital generated was distributed to shareholders through the Company’s quarterly common share dividend and share repurchases."

Hyvät yhtiöt Buffettin maailmasta pystyvät useimmiten samaan aikaan kasvamaan ja palauttamaan merkittävän osan vapaasta kassavirrasta omistajille. 98 prosenttia on silti poikkeuksellisen korkea osuus, eikä noin paljoa voi odottaa jatkossa. American Expressin tier 1 common ratio on 11,9%, joka on yhtiön pitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella. Johto kertoi pyrkivänsä palaamaan jatkossa tavoitteen tasolle, mikä tarkoittanee korkeahkoja pääomanpalautuksia tänä ja seuraavana vuonna.

American Expressin liikevaihto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia. Tulos jäi edellisestä vuodesta jälkeen uudelleenjärjestelyjen vuoksi - maksaminen siirtyy yhä enemmän nettiin ja AMEX muuttaa toimintaansa vastaamaan sitä.  American Expressin on kasvanut historiallisesti kolmesta neljään kertaa bruttokansantuotteen kasvua nopeammin, minkä vuoksi maailmanlaajuiset nousu- ja laskusuhdanteet vaikuttavat merkittävästi. En halua lähteä ennustamaan makrotalouden kehitystä, minkä vuoksi arvioin kasvun varovaisesti, minkä seurauksena lasken sijoituksen tuottavan noin 10 prosenttia seuraavien vuosien aikana. 


Kuva: © BirgitH / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
blogi.arvosijoittaja.fi -sivustolla esitettävä informaatio ei ole tarkoitettu osto- tai myyntisuositukseksi. Sijoituspäätökset tulee tehdä henkilökohtaisten arvioiden ja riskianalyysien perusteella. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta mistään välillisistä tai välittömistä rahallisista tappioista, jotka ovat aiheutuneet sivustolla julkaistusta tiedosta. blogi.arvosijoittaja.fi-sivuston omistaja ei ota vastuuta julkaistun tiedon oikeellisuudesta tai siinä esiintyvistä virheistä. blogi.arvosijoittaja.fi -sivuston omistaja ei ota vastuuta linkeistä muille sivustoille. Sivuston ylläpitäjällä on oikeus päivittää tietoja tai poistaa sivustolla olevia tietoja milloin tahansa.

4 kommenttia:

TT kirjoitti...

Onkos sinulla mielikuvaa siitä miten Strayer Educationiin vaikuttaa pitkällä aikavälillä opintojen siirtyminen nettiin? Muiden hyvien yhtiöittesi teesit ymmärrän suurin piirtein, mutta tämä on ainakin itselleni hyvin suuri mysteeri, koska jo nyt suuret yliopistot tarjoavat koulutusta ja luentojaan netin kautta. Tämä murros on vasta alkuvaiheessa ja ainakin minulle pidemmän aikavälin kehitys on hyvin suuri mysteeri.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin joka kolmas Strayerin oppilas suoritti kaikki kurssinsa netissä. Osan kursseista netissä suorittavien määrää ei kerrota, mutta se lienee reilusti suurempi. Strayer on siis vahvasti mukana tarjoamassa online-opetusta.

Online-opetus tarjoaa aikamoisen määrän etuja:

- Opetusta voidaan tarjota periaatteessa minne vaan, kunhan opiskelija ja opettaja puhuvat samaa kieltä

- Kiinteät kulut ovat alhaisemmat (ei koulurakennusta jne)

- Online-opetus lienee oman työn ohessa opiskeleville ja yritysten täydennyskolutukseen paljon koulussaroikkumista kätevämpi tapa oppia (molemmat ovat tärkeitä alueita Strayerille)

Toisaalta:

- Moni ei pysty opiskelemaan kurinalaisesti ilman ulkoisesti asetettuja aikatauluja, länsäolopakkoa jne.

- Online-opetuksessa on vaikea toteuttaa yhteisöllisempiä tehtäviä, kuten ryhmätöitä, projekteja, keskutelua kurssin teemoista jne.

- Mitenköhän kokeiden suoritusta pystytään valvomaan? Siis että suorittiko oppilas itse ja ilman apua?

Periaatteessa voisi ajatella, että suurten kuuluisien yliopistojen opetus saattaa skaalautua netin yli. Toisaalta kuka hoitaa harjoitustyö, kokeet, laskuharjoitukset jne?

Strayer on ensisijaisesti ammattikorkeakoulu, joka ohjelmat keskittyvät kaupallisiin aineisiin ja tietotekniikkaan. Kummallakaan alueella Strayeriä on turha verrata vaikkapa Harvardiin tai MIT:hin. Opiskelijat ovat ammattikorkean tasoa ja opetussuunnitelmat käytännönläheisiä. Jos Strayeristä ja Harvardista valmistuneet kohtaavat työpaikalla, niin Harvardista valmistunut lienee pomo ja Strayeriläinen se joka tekee oikeasti töitä.

Asuin 10 vuotta ulkomailla. Lapseni suorittivat sinä aikana Suomen peruskoulun äidinkielen kursseja opit.fi -palvelun välityksellä. Palvelu on erinomainen tapa opettaa Suomea ulkosuomalaisille lapsille, mutta ei se mielestäni vastannut kouluopetusta. En voisi kuvitella laittavani täällä lapseni Internet-opetukseen koulunpenkin kuluttamisen sijasta.

Tästä tuli pitkä jorina, joka osoittaa etten pysty ennustamaan, miltä onlinekoulutuksen vs perinteisen huosunpersuuksien kulutuksen tilanne näyttää. Sekä online- että perinnekoulutus kuitenkin vaativat samaa osaamista ja Strayer on molemmissa vahvasti mukana. Eli tilanne ei näytä kovin heikolta.







TT kirjoitti...

Asia varmasti tarvitseekin pidemmän lähestymisen, koska kyseessä ei ole mikään yksinkertainen asia. Lähinnä toi online-koulutuksen opiskelijamäärien räjähtäminen hurjaan kasvuun on se mikä ainakin minua mietityttää. Hyvä että Strayer on molemmissa vaihtoehdoissa mukana, mutta mikäli noi huippuyliopistot päättävät yhtäkkiä tarjota muutamalle miljoonalle opiskelijalle netin kautta opinnot niin en tiedä miten Strayerin kaltaiset pienemmät tekijät pärjäisivät siinä kehityksessä. Se ei kuitenkaan taida olla vielä ihan lähiaikojen ongelma mikäli siitä sellainen joskus edes tulee.

Arvosijoittaja kirjoitti...

Tutkintojen skaalaaminen nettiin vaatii muutakin kuin luentojen jakamista netissä. Veikkaan että ainoastaan luentojen jakaminen on se helposti nettiin skaalautuva osa. Harjoitustehtävät, kokeet, lopputyöt jne vaativat jonkun ohjaamaan/tarkistamaan toiseen päähän.

Veikkaan että nettiin skaalautuminen on todennäköisempää Strayerin kaltaisille "jokamiehen" kouluille kuin huippuyliopistoille, joiden konsepti perustuu opettamiseen huippuoppilaille - harvasta meistä on Harvardiin tai MIT:hin.

En halua tällä väittää, että Strayerilla olisi tuossa suuri tilaisuus, vaan että Strayer tekee oikeita asioita pärjätäkseen nettiskenaariossa, jos nettiopetusmarkkina rupeaa konsolidoitumaan.

Tämän enempää näkemystä ei minun kristallipallostani valitettavasti irtoa.





Lähetä kommentti