Kun "aina" pätee

perjantai 1. heinäkuuta 2011



















Kommentoin aiemmin totuuksia, jotka pätevät melkein aina. Sijoitusmaailmasta löytyy myös totuuksia, jotka pätevät aina:

Tekniseen analyysiin uskova sijoittaja menettää aina rahansa ennemmin tai myöhemmin

Päivittäiset markkinakommentit ovat aina täyttä guanoa

Päivittäiseen treidaukseen alkava menettää kaikki pelimerkkinsä ainakin kerran

Jos et tarkista pankin sijoitussuunnitelman kuluja, niin se on tautisen kallis

Jos tarkistat pankin sijoitussuunnitelman kulut, niin lopputulos on halvempi mutta yhä kallis

Aktiivinen rahasto, jolla on yli 100 positiota, ei voita markkinaa pitkällä tähtäimellä

Sijoituskulujen minimointi kannattaa aina

Rahastontarjoajan innovointi jättää aina piensijoittajalle kaventuneen tuoton ja suuret kulut

Kuva: © Jürgen Acker / pixelio.de. Kuvien lähde: http://www.pixelio.de/.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

2 kommenttia:

Adreno kirjoitti...

Vähän kritiikkiä totuuksista...

"Sijoituskulujen minimointi kannattaa aina"

Et varmaan olisi arvosijoittaja jos uskoisit tuohon ;)

"Tekniseen analyysiin uskova sijoittaja menettää aina rahansa ennemmin tai myöhemmin"

Jos sijoittaja ottaa pelkkiä long-positioita ja minimoi kaupankäyntikustannukset, jopa täysin satunnaisesti tehdyt sijoituspäätökset tuovat voittoa pitkässä juoksussa. Passiivinen indeksisijoittaminen toisi toki enemmän voittoa, mutta "rahojen takuuvarma menettäminen" on pahaa liioittelua.

"Päivittäiseen treidaukseen alkava menettää kaikki pelimerkkinsä ainakin kerran"

Päivittäistä treidaustakin voi harrastaa ilman järjetöntä riskinottoa. Käsittääkseni on monia swing tradereita, jotka biittaavat markkinat useiden vuosien otoksella. Esim. http://marketsci.wordpress.com/

"Aktiivinen rahasto, jolla on yli 100 positiota, ei voita markkinaa pitkällä tähtäimellä"

Luen tällä hetkellä Peter Lynchin kirjaa "one up on wall street". Lynch hoiti Fidelity Investmentsin rahastoa, jolla ei 23 vuoden aikana ollut yhtään down-vuotta. 1977-1990 välillä rahasto toi tuottoa keskimäärin 29%. Yksi hämmentävimmistä kohdista kirjassa oli, kun Lynchin esimies käski häntä supistamaan Portfolion enintään 50 osakkeeseen. Tämän jälkeen Lynch laajenti portfoliota 1400 osakkeeseen ja teki huikeita voittoja. Miten tämä on mahdollista en ymmärrä. Muutenkaan kirja ei anna miehestä kovin fiksua vaikutelmaa. Track record on aivan käsittämätön.

arvosijoittaja@gmail.com kirjoitti...

Totta. Olisi näköjään pitänyt pysyä "melkein ainassa":)

Lynch on erittäin kiinnostava tapaus. Muistelen lukeneeni jostain, että suuresta positioiden määrästä huolimatta leijonanosa Lynchin pääomasta oli kiinni pienehkössä määrässä osakkeita (alle 50) ja muissa yli jääneet rippeet. En löytänyt tähän hätään dataa magellanin portfoliosta Lynchin aikana, joten en pysty verfioimaan tietoa. Joka tapauksessa Lynch itse kehuu ostavansa pienen erän heti jos osake vaikuttaa vähänkään kiinnostavalta "jotta muistaa paremmin seurata firmaa":) Lynch osteli innokkaasti microcappejä, joista ei magellanin rahamassaan saa millään rakennettua merkittävää positiota.

Lähetä kommentti